Keskuspankkien rahapolitiikan normalisoitumisella on erittäin suuret taloudelliset vaikutukset, muistuttaa Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.
Kauppasota on hallinnut talouskeskustelua vuonna 2018, mutta kulissien takana on käynnissä toinenkin talouteen merkittävästi vaikuttava ilmiö. Keskuspankkien rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutukset eivät ehkä ole yhtä selviä ja intuitiivisia kuin kauppasodan, mutta sillä on kuitenkin erittäin suuri taloudellinen vaikutus, Schauman toteaa artikkelissaan.
”Talouskriisin jälkeen rahapoliittinen hallinto on ollut harvinaisen löysä. Taloutta on yritetty tukea, ja inflaatiopaineita on yritetty luoda negatiivisilla koroilla ja muilla elvytystoimenpiteillä. Nyt inflaatiopaineet ovat palanneet, ainakin USA:ssa, ja normalisaatio alkaa olla todellista”, pääekonomisti arvioi.
USA:ssa inflaatio on palannut keskuspankin tavoittelemalle linjalle keskipitkällä tähtäimellä, mikä on Schaumanin mukaan mahdollistanut varovaisten askelten ottamisen kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa.
”Yhdysvalloissa inflaatio on kesän aikana liikkunut edelleen noin 2 prosentin tasolla. Kesäkuussa PCE-inflaatio oli 2,2 prosenttia ja ydininflaatio oli 1,9 prosenttia. Markkinat odottavat inflaatiopaineiden jatkuvan. Pitkäaikaiset inflaatio-odotukset ovat nousseet yli 2,4 prosentin, mikä osoittaa markkinoiden uskovan, että keskuspankki ei enää tulevina vuosina taistele heikkojen hintapaineiden kanssa.”
Pääekonomistin mukaan USA:n rahapoliittinen tilanne on tällä hetkellä aika ainutlaatuinen. Maan inflaatio on linjassa keskuspankin tavoitteen kanssa ja työttömyys on alle 4 prosenttia.
Myös euroalueella on kuluvana vuonna nähty useita askeleita kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa.
”EKP on asteittain vähentänyt tukiostojaan, ja on viestittänyt koko tukiosto-ohjelman alasajosta syksyllä siten, että ostot vähenevät 30 miljardista per kuukausi 15 miljardiin per kuukausi syyskuussa, kunnes ohjelma vuoden vaihteessa lakkautetaan kokonaan”, Schauman toteaa.
Nyt kun tukiostojen aika on ohi, on huomio siirtynyt pääekonomistin mukaan korkoihin. EKP on viestittänyt ensimmäisen koronnoston tapahtuvan aikaisintaan kesän 2019 jälkeen. tämä perustuu Schaumanin mukaan otaksuntaan reaalitalouden kehityksen jatkumisesta hyvänä, sekä nyt hyvältä näyttävien hintapaineiden jatkumisesta samanlaisina.
Rahapolitiikan normalisoituminen tuo mukanaan riskejä.
”Markkinoiden kannalta on olemassa selvä riski, että osto-ohjelman alasajo aiheuttaa levottomuutta markkinoilla ja spekulaatioita siitä, kuka täyttää EKP:n jättämän aukon”, Schauman pohtii.
a: 0b:c:
