Kelan maksamien asumistukien piirissä oli vuoden 2017 lopussa lähes 863 000 henkilöä, mikä on noin 16 prosenttia maamme väestöstä. Täysi-ikäisiä yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen ja opintotuen asumislisän saajia oli vuoden 2017 lopussa 672 000 henkilöä.
2010-luvulla asumistuen summa on kasvanut 65 prosenttia. Asumistukea nosti viime vuonna se, että opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Viime vuonna Kela maksoi asumistukia yli kahdella miljardilla eurolla.
Kelan mukaan neljännes asumistukea saaneista ruokakunnista asuu pääkaupunkiseudulla. Puolet tukijaksoista päättyy alle puolessatoista vuodessa.
Reilut kolme vuotta keskustan kansanedustajana toiminut nykyinen varakansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi asumistukijärjestelmää voimakkaasti Uuden Suomen blogissaan. Kärnän mukaan asumistuki ohjaa muuttoliikettä kaupunkeihin.
”Vaikka kaupungistuminen on laajamittaisena ilmiönä Suomessa jo ohi, on asumistuki jäänyt tämän ajan jäänteenä haitallisesti kaupungistumiskehitystä vauhdittavaksi tueksi”, Kärnä toteaa.
Valtion subventiolla kansalaisia ohjataan asumaan Kärnän mukaan suuriin kaupunkeihin. Järjestelmä on luonut kasvukeskuksiin varakansanedustajan mukaan vuokranantajan markkinat ja asumistuki on osaltaan nostanut keinotekoisesti vuokratasoa.
Asumistuen uudistamiseen olisi Kärnän mukaan monia keinoja. Yhtenä mahdollisuutena olisi hänen mukaansa Kelan entisen pääjohtajan Liisa Hyssälän ajatus, jossa puolet asumistuista siirrettäisiin kuntien maksettavaksi.
”Tämä tasaisi väistämättä kansalaisten verotulorasitusta ympäri maata, kun valtion tuloverorasitusta voitaisiin keventää, mutta kaupungit olisivat pakotettuja nostamaan oman verotuksensa sellaiselle tasolle, että ne selviäisivät asumistukimenoistaan. Kaupunkien tulisi tällöin myös puuttua tehokkaammin edullisten vuokra-asuntojen puutteeseen. Tämä kannustaisi niitä vahvemmin kaavoitukseen sekä aidosti edistämään kohtuuhintaista asumista.”
Kärnän mukaan asumistukijärjestelmälle on tehtävä jotain. ”Samalla on edistettävä muita keinoja, joilla työvoima saadaan liikkeelle ympäri maata”, hän toteaa.
Olen yksityinen vuokranantaja, joka on tällä hetkellä työtön. Vuokraan pääkaupunkiseudulla 300€ markkinahintaa edullisemmin asuntoani. Suuret toimijat ehkä osaavat keplottelun. Niillä on jopa mainoksia, joissa pilkataan pieniä toimijoita. Ovat huomanneet, että me tarjoamme edullista asumista. Olen tyytyväinen tähän käytäntöön joka mahdollistaa minulle vuokranantajana toimimisen työttömyydestä huolimatta. Mikäli lakeja muutetaan joudun myymään kaiken ja muuttamaan vuokralle itsekin ellen löydä töitä. Verotuskäytäntöjen muuttuessa tulee kymmeniä tuhansia edullisesti vuokraavien pientoimijoiden asuntoja myyntiin ja ihmisiä joutuu ahdinkoon. Korkeakoulutettuja valuu ulkomaille jatkuvasti. Se on myös minun suunta, koska säästöt alkaa olla pian kulutettu, eikä töitä vain löydy, vaikka olisin ihan samalla lailla osaava tekijä kuin muutkin. Työttömyys on luotaantyöntävä ominaisuus.