Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia toukokuusta kesäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,9 prosenttia, kun taas muualla maassa ne pysyivät lähes ennallaan. Vuoden 2017 kesäkuuhun verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,9 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 0,7 prosenttia.
Helsingin Sanomien mukaan asuntokauppa on alkuvuoden aikana hidastunut pääkaupunkiseudulla selvästi. Tilastokeskuksen Petri Kettunen kertoi HS:lle, että vanhojen kerros- ja rivitalojen myyntimäärä laski ennakkotietojen perusteella pääkaupunkiseudulla 5,2 prosenttia, kun niitä verrataan viime vuoden vastaavan ajanjakson ennakkotietoihin.
Lisäksi Huoneistokeskus kertoi viime viikolla asuntokauppojen hiipumisesta. Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin kiinteistövälitysketjun mukaan työpäiväkorjattuna neljä prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa.
Nämä tiedot ovat sikäli erikoisia, että Suomessa on tällä hetkellä tukeva noususuhdanne. Työllisyys kohenee, kuluttajien luottamus on korkealla ja bruttokansantuote nousee. Noususuhdanteessa asuntokaupan ja asuntojen hintojen lasku on poikkeuksellista.
Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Lauri Vuori kuitenkin toppuuttelee huolia asuntomarkkinoiden sakkaamisesta.
PTT:n artikkelissaan hän toteaa, että Tilastokeskuksen ennakollisia kuukausitilastoja kauppamääristä katsomalla voi tulla tehneeksi hätäisiä johtopäätöksiä. Tilastokeskuksen ennakkotiedot eivät vielä anna täysin luotettavaa kuvaa asuntomarkkinoiden tilanteesta.
”Toisin kuin esimerkiksi työllisyystilastoissa, asuntokauppojen määrät tarkentuvat myöhemmissä julkaisuissa. Kauppamäärien tilastointi Tilastokeskuksessa perustuu Verohallinnon varainsiirtoveroilmoituksiin. Rekisteritietoja saadaan viiveellä ja tarkempia johtopäätöksiä päästään tekemään vasta kuukausien viiveellä. Tuoreimman kuukauden tilastoissa on yleensä mukana hieman alle puolet kaupoista. Neljännesvuositilastoissa mukana on jo kaksi kolmannesta kaupoista. Vuositilasto kattaa lähes kaikki kaupat”, Vuori toteaa.
Kauppamäärien kehitystä voi arvioida lyhyellä ajalla myös muista kuin Tilastokeskuksen mittareista, ekonomisti muistuttaa. ”Esimerkiksi kuluttajabarometrin ja asuntolainakannan kasvun perusteella kotitalouksien asunnonostoaikeet eivät ole olleet viilentymässä.”
Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa 22,0, kun Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,5.
Vuoren mukaan kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien asunnonostoaikeiden näkymät ovat valoisat. Seuraavan 12 kuukauden aikana asunnon ostoa harkitsevien määrää on ollut alkuvuoden aikana korkeampi kuin vuosi sitten. Omistusasunnon ostoaikomusten trendi on ollut kasvussa vuodesta 2015 alkaen.
On myös tärkeä huomata, ettei asuntosijoitusyhtiöiden tekemiä kauppoja pystytä näillä tilastoilla arvioimaan. ”Jos asuntojen kauppamäärien vähentyminen näkyy selvemmin myöhemmin tarkentuvissa tilastoissa, voi yhtenä tekijänä olla asuntosijoitusyhtiöiden tekemien kauppojen väheneminen”, Vuori epäilee.
Lisäksi Suomen Pankin julkaisemassa kotitalouksien asuntolainatilastossa kasvu on jatkunut myös tasaisena.
”Alkuvuoden aikana kotitalouksien asuntolainakanta on kasvanut tasaista parin prosentin vauhtia. Alkuvuoden aikana asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti alle prosentin vuosivauhtia. Lainakanta kasvaa enemmän asuntojen kauppamäärien kuin asuntojen hintojen nousun johdosta”, ekonomisti päättelee.
Ja tällaiselta näyttää asuntojen hintakehitys vanhojen osakeasuntojen osalta–> (Lue myös lisää aamun blogista: https://t.co/31wjrc2X0X ) #asuminen #talous #tilastot pic.twitter.com/ehvymCtCu5
— PTT (@PTTfi) 31. heinäkuuta 2018
