Yhdysvallat julkaisi eilen listan 25 prosentin uusista tulleista, jotka koskevat samoin 16 miljardia dollaria viennistä. Yhdysvaltain Kiinalle asettamat tullit koskevat nyt noin 50 miljardia dollarin osuutta viennistä. Heinäkuun alussa Yhdysvallat asetti tulleja, joihin Kiina vastasi samoin välittömästi omilla vastatulleillaan.
BBC:n mukaan Kiinan kauppaministeriö on ilmoittanut iskevänsä Yhdysvaltoja 25 prosentin tulleilla vastatoimina Yhdysvaltain tulleille, jotka astuvat voimaan 23. elokuuta. Kiinan uudet vastatullit tulevat koskemaan Yhdysvaltain vientiä 16 miljardin dollarin edestä ja osuvat muun muassa öljyn, kemikaalien sekä kivihiilen tuotantoon.
Viikonloppuna Donald Trump sanoi, että hänellä on yliote Kiinasta maiden välisessä kauppasodassa. Kiinan hallitus on puolestaan vastannut olevansa valmis kestämään kiistan taloudelliset seuraukset. Kiina on valmistautunut pitkittyneeseen kauppasotaan eikä pelkää uhrata lyhyen tähtäimen taloudellisia intressejä, kertoi Global Times –lehti.
Kauppasodan taustalla on Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupan syvä epätasapaino. Presidentti Trumpin tavoitteena on maansa alijäämäisen kauppataseen oikaiseminen. Yhdysvaltojen tuonti Kiinasta on reippaasti suurempi kuin Kiinan tuonti Yhdysvalloista, kuten alla oleva twiitti osoittaa.
China announces date to match $16 billion U.S. #tariffs #TradeWar #EconomicGrowth https://t.co/7vV0sJGVUI pic.twitter.com/j05lkgoHvs
— Sentifi HK Market (@Sentifi_HK) 9. elokuuta 2018
USA ampuu omaan jalkaansa
Yhdysvaltojen toimet eskaloivat helposti vastatoimia, ei vai Kiinan taholta, vaan myös muilta mailta, pelkää varainhoitotalo Frontin toimitusjohtaja Vesa Engdahl.
”Mikäli protektionismi laajenee ja kauppasota päätyy tilanteeseen ”kaikki kaikkia vastaan”, maailmankauppa kärsii varmasti ja riskinä on globaali taantuma. Samalla maailmantalouden joustavuus ja kansainvälinen kilpailu heikkenevät”, Engdahl kirjoittaa Frontin uusimmassa markkinakatsauksessa.
Engdahlin mukaan sijoittajan ja myös tavallisen yksityisen kuluttajan kannalta tämä on huono uutinen. Tullit vaikuttavat suoraan hintoihin ja syö amerikkalaisten kuluttajien ostovoimaa.
”Tässä mielessä USA on ampumassa myös omaan jalkaansa. Tulleja itsessään voidaan pitää myyntiveron kaltaisena maksuna, jotka nostavat suoraan tuontituotteiden hintoja, jonka lisäksi heikentyvä kansainvälinen kilpailu ja kasvava protektionismi uhkaisivat nostaa hyödykkeiden hintoja. Tämä iskisi amerikkalaisten kotitalouksien ostovoimaan, jota kuluttajat eivät varmastikaan katso hyvällä.”
Kauppasodat eivät ole hyvästä ja niitä ei ole helppo voittaa, Frontin toimitusjohtaja toteaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä Trumpin hallinnon suunnittelemat tullimaksut kattavat lähemmäs puolet Kiinan tuonnin arvosta ja Trump on uhannut laajentaa tarpeen vaatiessa tullit koskemaan käytännössä koko yli 500 miljardin dollarin tuontia Kiinasta.
Tullimaksujen suorien vaikutusten arviointi yksistään on Engdahlin mukaan jo monimutkaista ja epäsuorien vaikutusten käytännössä mahdotonta. Yksi selkeä epäsuora vaikutus on kuitenkin osakemarkkinoiden epävarmuuden kohoaminen ja osakekurssien lasku.
”Tällä on negatiivinen varallisuusvaikutus kaikille sijoittajille, myös tavallisille kotitalouksille ympäri maailmaa USA:ta myöten. Erityisesti USA:ssa, missä yksityisen kulutuksen osuus on noin 70 % bruttokansantuotteesta, negatiivisen varallisuusvaikutuksen aiheuttamalla kotitalouksien kulutushalukkuuden heikkenemisellä olisi vahingollinen vaikutus koko kansantalouden kasvuun.”
Taloustieteen nobelistikin varoittaa
Lisäksi kauppasodalla on epäsuotuisa vaikutus sekä kuluttajien ja yritysten talousluottamukseen.
”Talouteen liittyvän luottamuksen laskiessa ja epävarmuuden lisääntyessä yritykset voivat jarruttaa ja perua investointejaan, mikä osaltaan vaikuttaisi talouden yleiseen aktiviteettiin. Kauppasota ja protektionismin kasvu voivat siis toimia helposti USA:ta itseään vastaan ja johtaa heikompaan talouskasvuun – jopa taantumaan”, Engdahl toteaa.
Myös taloustieteen nobelisti Joseph E. Stiglitz näkee kauppasodassa vaaran merkkejä ja riskin, että USA häviää kauppasodan.
”Kun maa lähtee sotaan, kauppasotaan tai muuhun sotaan, sen pitäisi olla varma siitä, että sillä on hyvät kenraalit, tarkoin määritellyt kohteet, selkeä strategia ja kansan tuki. Yhdelläkään maalla ei ole niin epäpätevä talouden tiimi kuin Trumpin hallinnolla ja amerikkalaisten enemmistö vastustaa kauppasotaa”, hän kirjoittaa Project Syndicate -sivustolla. Suomessa aiheesta kertoi Uusi Suomi.
Stiglitz ennustaa amerikkalaisten tuen kauppasodalle katoavan, kun he tajuavat kauppasodan pahimmassa tapauksessa johtavan työpaikkojen vähenemiseen.
Nobelistin mukaan ongelmia amerikkalaisille eivät tuo pelkästään Kiinan vastatoimet, vaan myös amerikkalaisten vientituotteiden hintojen nousu ja sitä myötä niiden kilpailukyvyn heikentyminen tullimaksujen vuoksi. Hintojen nousi saattaa puolestaan johtaa dollarin vahvistumiseen, inflaation vauhdittumiseen ja sitä myötä USA:n keskuspankin tiukempaan rahapolitiikkaan. Keskuspankki saattaa joutua nostamaan ohjauskorkoa.
