Toimituksen blogi

Perinteiset monopolin säännöt eivät internetin jättiläisiä koske

Internetin jättiläiset muistuttavat luonnollisia monopoleja, mutta niiden säätelyn haasteet ovat kuitenkin erilaiset.

Kuluttaja hyötyy yritysten välisestä kilpailusta. Jos yhden palveluntarjoajan tuote, palveluntaso tai hinta ei miellytä, voi yksinkertaisesti äänestää omilla jaloillaan.

Vapailla markkinoilla tuotteen hinta asettuu tasapainoon kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintamekanismi toimii siten, että alhainen hinta lisää kysyntää. Hyvänä satovuonna mansikat ovat edullisempia ja niitä ostetaan enemmän.

Perinteinen kartelli satuttaa kuluttajaa

Kilpailuilla markkinoilla hinta on sidoksissa tuotantokustannuksiin. Jos yksittäinen yritys nostaa hintoja liikaa, siirtyvät asiakkaat kilpailijoille. Kartelli on laiton yritysten välinen sopimus, jonka pohjalta kaikki yritykset nostavat hintoja saadakseen parhaan tuoton. Kysyntä laskee hinnan nousun myötä, mutta katteen parantuessa kartelliin osallistuvien yritysten tulos kuitenkin paranee.

Kartelli on haitallinen kuluttajalle, koska kuluttaja joutuu maksamaan tavaroista tai palveluista ylihintaa. Kartelli on haitallinen yhteiskunnalle, koska kokonaistuottavuus laskee.

Bussikartelli on yhteiskunnalle haitallinen, koska sen seurauksena bussilla ajetaan vähemmän. Asfalttikartelli on yhteiskunnalle haitallinen, koska sen seurauksena maahan rakennetaan vähemmän asfalttia.

Yritysten toimintaa säädellään. Haitallisuutensa takia kartellit ovat laittomia ja näitä lakeja myös valvotaan. Oli kyseessä sitten kartelli tai luonnollinen monopoli (kuten sähköverkko) on yhteiskunnan intressi pystyä vaikuttamaan siihen, että yritykset eivät pääse vapaasti valitsemaan kuluttajalta veloitettavaa hintaa.

Internetin jättiläiset antavat kuluttajalle voimaa

Luonnollinen monopoli syntyy niissä poikkeustilanteissa, joissa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhden tuottajan kautta. Sitä rinnakkaista toista sähköverkkoa ei yksinkertaisesti ole järkevää rakentaa, koska se maksaisi liikaa.

Internetin jättiläiset muistuttavat luontaisia monopoleja siinä, että markkinoille syntyy suuria voittajia. Syntymekanismi ei kuitenkaan ole sidoksissa tuottajan kustannuksiin, vaan kuluttajan saamiin positiivisiin ulkoisvaikutuksiin.

Onkin hyvä muistaa, että internetin jättiläiset pikemminkin voimaannuttavat kuin rankaisevat kuluttajaa. Googlen käyttäminen ei maksa kuluttajalle pennin pyörylää. Siinä mielessä Googlen määräävä markkina-asema ei ole kuluttajalle ongelma. Toisekseen kuluttajalla on edelleen vaihtoehtoja olemassa. Googlen sijaan voi käyttää Bingiä ja Facebookin sijasta Snapchattiä tai Twitteriä.

Kuluttajan edut eivät lopu tähän. Googlen hakukoneella eri palveluntarjoajien kilpailutus on nopeaa ja helppoa. Sekä Google, että Facebook antavat kuluttajalle mahdollisuuden myös arvioida erilaisia yrityksiä. Sanallisen arvion lisäksi useat kuluttajat antavat yhdestä viiteen tähteä ja palvelut laskevat annetuista tähdistä keskiarvon.

Lisäksi vaikkapa Trivago antaa kuluttajalle erittäin tehokkaan tavan vertailla hotellien hintoja. Sosiaalinen media antaa puolestaan kuluttajalle voimaa, kun yrityksiin liittyvät skandaalit pääsevät leviämään kautta aikayksikön.

Monopolivoitto, tehokkuustappio ja internetin jättiläiset

Perinteisten monopolien ja kartellien yhteiskunnallinen ongelma liittyy yritysten saamaan monopolivoittoon ja yhteiskunnan tehokkuustappioon. Teknisesti tehokkuustappio syntyy siitä, että monopolivoitto on pienempi kuin kuluttajien ylijäämän kokonaismenetys.

Niinpä esimerkiksi keinotekoisen apteekkimonopolin kritiikki liittyy apteekkitoimialan 90-100 miljoonan ylisuuriin voittoihin. Ja kun poliitikot esittävät apteekkien toimilupakäytännön vapauttamista perustellaan sitä juurikin näillä ylisuurilla voitoilla.

Toisaalta juuri apteekkarien suuria tuloja ihmetellään ja uutisoidaan.

Internetin jättiläisten kohdalla tilanne on erilainen. Amazonin perustajan ja toimitusjohtajan palkka on 81 840 dollaria vuodessa. Summa on todella pieni ottaen huomioon, että yrityksen palkkalistoilla on reippaasti yli puoli miljoonaa työntekijää. Amazon ei toistaiseksi maksa osinkoja, joten suoraan ei tuloja tule sitäkään kautta. Jeff Bezos on maailman rikkain mies, koska Amazonin osake arvostetaan korkealle, ei sen takia että hän nostaisi firmastaan miljardivoittoja.

Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin palkka on yhden dollarin vuodessa. Samaan dollari vuodessa -kerhoon kuuluu myös Twitterin Jack Dorsey ja Facebookin Mark Zuckerberg.

Mielikuva on, että internetin jättiläiset takovat massiivisia voittoja. Sekään mielikuva ei täysin pidä paikkaansa. Suuri osa liikevaihdosta käytetään tuotekehitykseen ja kasvuun ja väliin mahtuu tappiollisiakin vuosineljänneksiä.

Amazon ei ole monopoli siinä mielessä, että tuloksessa ei näy monopolivoitto.

Kuva: Amazonin nettotulos on välistä jopa tappiollinen. Muokattu lähteestä Statista.

Kun vertaa noin 540 000 työntekijän Amazonin tulosta Nordean noin 30 000 tuhannen työntekijän tulokseen, näkee että ei ne internetin jättiläiset nyt välttämättä niin suuria voittoja tee.

Osa liikevaihdosta menee siis kasvun vaatimaan tuotekehitykseen ja yhteiskunta hyötyy tästä tuotekehityksestä. Amazonin pilvipalvelut syntyivät alun perin Amazonin omista ongelmista, jotka ratkaistiin API-talouden keinoin. Amazonin pilvipalvelut ovat nyt muiden yritysten käytössä. Palvelut toki maksavat, mutta toisaalta Amazonin strategiaan kuuluu jatkuvasti alentaa pilvipalveluidensa hintaa.

Internetin jättiläiset hyödyttävät siis myös yrityksiä. Saksalainen Zalando on esimerkki yrityksestä, jonka hurja kasvu ainakin osittain nojaa Amazonin pilvipalveluiden tuomiin mahdollisuuksiin. Suomalainen Eat.fi taasen nojaa Googlen karttoihin ja Rovio pääsee globaaleille markkinoille Applen ekosysteemin kautta.

Internetin jättiläisillä on paljon valtaa, ja tämän vallan mukana tulee myös säätelyn tarve. Koska internetin jättiläiset hyödyttävät niin kuluttajaa kuin yhteiskuntaa laajemminkin, on kuitenkin tärkeä ymmärtää mitä pitäisi säädellä, miksi ja kuinka paljon.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille, että näiden yritysten säätelyä nyt ei ainakaan kannata perustaa perinteiseen ajatukseen monopolivoiton aiheuttamasta tehokkuustappiosta.

Vastuunrajoitus: kirjoittaja omistaa Alphabetin, Amazonin, Facebookin ja Applen osakkeita. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös