Osaajapula on merkittävä kasvun pullonkaula, paljastaa EK:n yrityskysely. Suurin syy rekrytointivaikeuksiin on työnhakijoiden puutteellinen ammattitaito.
EK:n yrityskyselyyn vastasi 547 yritysjohtajaa ja yrittäjää. Osaajapula koskettaa yrityskenttää odotettuakin laajemmin. EK:n mukaan ilmiö kärjistyy asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä, jotka muodostavat elinkeinotoiminnan kivijalan eri puolilla Suomea.
26 prosentilla yrityksistä on huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä. Lisäksi 41 prosenttia yrityksistä raportoi jonkinasteisista vaikeuksista osaajien löytämisessä.
Ei ainoastaan kasvuyhtiöiden ongelma
Osaajapula ei rajoitu enää pelkästään nopean kasvun yrityksiin. Merkittävät rekrytointivaikeudet ovat jopa yleisempiä aseman säilyttämiseen tai kohtalaiseen kasvuun tähtäävissä yrityksissä
Voimakasta kasvua tavoittelevista yrityksistä 14 prosenttia oli kohdannut suuria rekrytointiongelmia ja 63 prosenttia tunnisti jonkinasteisia vaikeuksia. Kohtalaista kasvua tavoittelevissa yrityksissä suuria vaikeuksia oli 28 prosentilla ja jonkinasteisia 50 prosentilla yrityksistä.
Aseman säilyttämiseen tyytyvissä yrityksissä suurista vaikeuksista raportoi 27 prosenttia ja jonkinasteisista 28 prosenttia.
Vastoin yleistä käsitystä ilmiö vaikuttaa vahvasti myös maaseudulla: kaupunkien läheisellä maaseudulla peräti 42 prosenttia yrityksistä kärsii merkittävistä rekrytointivaikeuksista.
Merkittävimpänä osaajapulan syynä mainittiin työnhakijoiden puutteellinen ammattitaito (30 prosenttia vastauksista). Avoimessa palautteessa eniten mainintoja saivat seuraavat syyt:
- Koulutus ei vastaa yritysten tarpeeseen tai tarvittavaa koulutusta ei ole tarjolla (25 % vastauksista)
- Kannustinloukkujen takia työnhakijan ei kannata ottaa työtä vastaan (16 %)
- Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on liian vaikeaa (16 %).
Miten osaajapula ratkaistaan?
Yrittäjä Kirsi Naamanka Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:stä esittää osaajapulan ratkaisuksi laajaa keinovalikoimaa.
”Kannustinloukut olisi purettava, tuloverotusta on laskettava ja työttömyysjaksot pitäisi saada minimoitua. Koulutussektorin pitäisi tehdä rohkeampia valintoja ja reagoida paljon ketterämmin: suunnataan koulutusta sinne, missä on paljon työpaikkoja ja karsitaan sieltä, missä on paljon työttömyyttä”, Naamanka toteaa.
Yrittäjän mukaan nämä valinnat eivät osu oikeaan, elleivät yritykset pääse nykyistä konkreettisemmin vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja valintoihin.
EK:n pk-johtaja Jouni Hakala puolestaan listaa keinoja osaajapulan ratkaisuksi.
”Nyt tarvitaan niin kannustinloukkujen purkamista, tarveharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta kuin syvempää vuoropuhelua koulutuksen ja yritysten välille osaajapulan lievittämiseksi”,
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK hakee ratkaisua osaajapulaan väärästä päästä.
”Tarvitseeko esimerkiksi finanssialalle rekrytoida tuhansia uusia koodareita vaiko vahvistaa nykyisten työntekijöiden ohjelmoinnin, algoritmien ja tekoälyn osaamista? Jälkimmäiseen löytyy ratkaisu työntekijöiden osaamisen kehittämisestä”, Jokinen huomauttaa.
Jokinen ihmettelee, miksi tässä tilanteessa yritykset investoivat entistä vähemmän henkilöstönsä osaamiseen.
”Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan työnantajan tukeman henkilöstökoulutuksen määrät ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Nyt olemme jo alemmissa luvuissa kuin vuonna 1990”, Jokinen sanoo.
Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa muodossa.
