Suomen julkistalous ei olekaan niin suuri kuin on luultu

Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistin tarkennetut laskelmat osoittavat, ettei Suomen julkinen talous olekaan aivan maailman huippua.
terveys sairaala sairaanhoito terveydenhoito talous terveys sairaala sairaanhoito terveydenhoito talous

Suomen julkiset kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat lähes maailman korkeimmat. Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomistin tarkennetut laskelmat kuitenkin osoittavat, ettei Suomen julkinen talous olekaan aivan maailman huippua.

Suomen julkisen talouden kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa EU:n toiseksi korkeimmat. Vain Ranskassa ne ovat vielä korkeammat.

Julkisen sektorin kokonaismenot eivät anna kuitenkaan luotettavaa kuvaa julkisen sektorin suuruudesta, sillä Suomessa on erityisen paljon julkisyhteisöjen sisäisiä ostoja. Nämä sisäiset ostot kirjautuvat kahteen kertaan menoiksi, huomauttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaa artikkelissaan.

Esimerkiksi kunnat ostavat paljon palveluja liikelaitoksiltaan ja omistamiltaan yhtiöiltä. Myös julkisyhteisöjen itse tuottamat tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjautuvat kahteen kertaan.

”Tällaisten tekijöiden suuruus Suomessa on ollut yhteensä suurimmillaan peräti 7,5 prosenttia suhteessa bkt:hen”, Pinomaa toteaa.

Pinomaa laski julkisen sektorin maakohtaisen kokovertailun uusiksi siten, että hän eliminoi julkisyhteisöjen sisäiset ostot. Ekonomistin mukaan muutos vähensi sektorin palvelujen ostoja eli välituotekäyttöä ja pienensi julkisyhteisöjen kokonaismenoja ja -tuloja. Vaikutus on noin 1,2 miljardia euroa eli noin 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kokonaismenojen vertailua on myös parannettu vähentämällä julkisyhteisöjen palveluista saadut myynti- ja maksutuotot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Samalla poistuvat myös esimerkiksi kotitalouksien maksamat palvelumaksut, jotka vertailuun kyllä kuuluisivat

Toinen maavertailua haittaava tekijä on sosiaalietuuksien erilainen verokohtelu, mikä kohottaa Suomen julkisten menojen bkt-suhdetta noin kaksi prosenttiyksikköä muita OECD-maita enemmän. OECD:n muutaman vuoden takaisen selvityksen avulla tämäkin tekijä voidaan poistaa maavertailusta, Pinomaa toteaa.

Lopputuloksena saadaan julkisten menojen nettovertailu.

Tosin Pinomaan mukaan tämäkään ei välttämättä ole lopullinen totuus, koska eläkejärjestelmä ei kaikissa maissa, kuten Suomessa, ole osa julkista sektoria. Toisaalta maissa, joissa eläkejärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen, se ei kuulukaan julkiseen sektoriin.

Mitä julkisten menojen nettovertailu sitten kertoo?

”Nettomenovertailu antaa entistä realistisemman kuvan julkisen talouden laajuudesta. Nettovertailussa Suomen sijoitus jäi vuonna 2017 hieman Ranskan, Belgian, Italian Norjan ja Kreikan taakse”, Pinomaa summaa.

Kuitenkin julkistalous on siis Suomessa tälläkin mittarilla keskimääräistä OECD-maata selvästi suurempi.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Suvi Tuppurainen Nordnet

20 elokuu 2018 Sharevillessä jo yli 200 000 sijoittajaa – parhaan kymmenyksen tuotto 50 prosenttia

Seuraava artikkeli
Numero-osaaminen ei itsessään takaa hyviä tuottoja. Myös sijoittajan henkiset ominaisuudet vaikuttavat.

Sijoitustutkimus paljastaa: Sijoittajat kilpailevat alati uudistuvien sijoitusstrategioiden avulla