Makrotalous

Suomen pankin asiantuntija: Työllisyysluvuissa on huolenaiheita ja rakenneuudistuksia tarvitaan

Kuva: Tilastokeskus.

Työllisyys voi nousta pysyvästi vain, jos työmarkkinoilla syntyy rakenteellisia muutoksia, sanoo Suomen Pankin asiantuntija Meri Obstbaum.

Tilastokeskus kertoi heinäkuun lopulla, että työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 75,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,5 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden kesäkuusta 3,5 prosenttiyksikköä 77,0 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 2,6 prosenttiyksikköä 74,1 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 71,8 prosenttia. Työllisyysasteen trendi on ollut nouseva vuodesta 2015 lähtien.

Tuoreimmat työllisyysluvut ovat yllättäneet positiivisesti ja työllisyyden paranemisvauhti on ollut poikkeuksellisen ripeää suhteessa tämänhetkiseen käsitykseen talouden kasvuvauhdista, toteaa Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Meri Obstraum artikkelissaan.

Vaikka ekonomistit ovat innostuneet positiivisesta työllisyyskehityksestä, on Obstbaum varauksellinen.

”Työllisyys on kasvanut viime vuosineljänneksinä yhtä nopeasti kuin vuosina 2008 ja 1997, jolloin talouskasvu oli selvästi nykyistä ripeämpää. Näinkään nopea työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen ei silti tarkoita sitä, että hallituksen työllisyystavoite olisi vielä täyttynyt tai että kehitys jatkuisi näin myönteisenä”, Obstraum toteaa.

Suomen Pankin neuvonantaja muistuttaa, että vaikka työmarkkinoiden erittäin hyvä vire jatkuisi vuoden loppuun ja hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite saavutettaisiin kuluvana vuonna, se jäisi silti vielä selvästi jälkeen vuosista 1989 ja 1990. Tuolloin työllisyysaste ylitti 74 prosenttia.

Vaikka lähivuosina päästäisiinkin takaisin 1990-luvun lamaa edeltäneeseen koko työikäisen väestön työllisyysasteeseen, sen nykyisessä koostumuksessa voidaan nähdä Obstbaumin mukaan huolestuttavia piirteitä. Yksi tällainen ongelma on nuorisotyöttömyys.

”Nuorten aikuisten (25–39 -vuotiaat) työllisyysaste on tällä hetkellä peräti 10 prosenttiyksikköä alempi kuin ennen 1990-luvun lamaa. Tämä johtuu todennäköisesti osittain opiskelun yleistymisestä ja opiskeluaikojen pitkittymisestä, mutta se heijastaa myös sitä, että finanssikriisin jälkeinen pitkittynyt taantuma on heikentänyt erityisesti nuorten työmarkkinatilannetta.”

Nuorten aikuisten työllisyysasteen pieneneminen ei heijastu niin voimakkaasti kokonaistyöllisyysasteeseen, sillä vanhemmista ikäluokista yhä useampi on töissä.

”Ikääntyvien työllisten jo pitkään trendinomaisesti noussut työllisyysaste ei kuitenkaan voi rajattomasti nousta. Jos samanaikaisesti osa niistä nuorista aikuisista, jotka ovat taantuman aikana menettäneet työpaikkansa tai eivät ole päässeet ensimmäiseenkään työpaikkaan valmistuttuaan, syrjäytyvät työmarkkinoilta pitkäaikaisesti, niin työllisyysasteen nostaminen alkaa olla hyvin hankalaa”, Obstbaum toteaa.

Työllisyyskehityksessä rakenneuudistuksilla on tärkeä rooli, Obstbaum toteaa.

” Rakenteellisilla toimilla on mahdollista siirtää työllisyyden kasvun rajoja kauemmaksi ja luoda lisää tilaa taloudelle kasvaa. Työllisyysaste voi nousta pysyvästi vain, jos työllisyyden poikkeuksellisen hyvä kehitys todella heijastaa rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla. Jos viimeaikaiset luvut heijastavat työllisyyden rakenteellista paranemista, työllisyyskasvu voi jatkua hyvänä vielä jonkin aikaa ja käsitystä talouden kasvuvauhdista voidaan joutua nostamaan ylöspäin.”

Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala muistuttaa työmarkkinoiden tulevista haasteista.

”Työikäisten vähenemisen vuoksi työlliset/koko väestö on kuitenkin vasta suunnilleen 2000-l keskiarvotasolla eli työllisyyskasvua tarvitaan jatkossakin hyvinvoinnin turvaamiseksi”, Vesala kirjoittaa Twitterissä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös