Bank of International Settlements (BIS) on toimielin, jonka jäseninä on 60 keskuspankkia. Näiden keskuspankkien edustamat maat vastaavat 95 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.
BIS:in määritelmän mukaan zombi-yritys on vähintään kymmenen vuotta toiminnassa ollut yritys, jonka liiketuloksen suhde korkokuluihin on alle yksi.
Käytännössä zombi-yritys keikkuu siis konkurssin partaalla. Yritys selviää ottamalla uutta lainaa vanhan tilalle eikä uudelleenjärjestelyistä tai alhaisesta korkotasosta huolimatta pysty liiketoiminnan tuloilla kuittaamaan edes velan korkoja, saatikka sitten lyhentämään pääomaa.
On arvioitu, että Euroopan suurista yrityksistä jopa 9 prosenttia täyttää elävän kuolleen määritelmän. Alhainen korkotaso on omiaan kasvattamaan zombi-yritysten lukumäärää. Esimerkiksi Italiassa zombi-yritysten osuus nousi 7 prosentista 19 prosenttiin vuosien 2007 ja 2013 välillä .
Pitäisikö yritysten antaa elää vai kuolla?
Alkuun voisi ajatella, että liiketoiminnan ylläpito alhaisella korkotasolla on hyvä asia. Yritysten liiketoiminta kuitenkin työllistää ihmisiä ja työllisyys on hyvä asia.
Pitkällä aikavälillä zombi-talous johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa tuottamatonta liiketoimintaa tuetaan tuottavan liiketoiminnan kustannuksella. Taloustieteen tohtori Danielle Lacallen mukaan heikkojen yritysten rahoittaminen on vahvoilta yrityksiltä pois. Korkojen noustessa tulee ongelmia. Heikot yritykset uhkaavat kaatuvat. Jos hyvienkään yritysten ei ole annettu vahvistua tarpeeksi, ovat hyvätkin yritykset heikoilla vaikeampien aikojen koittaessa.
Lacallen mukaan korkea likviditeetti ja alhainen korkotaso ei ole auttanut yrityksiä keventämään velkaansa. Sen sijaan globaali velkataso on noussut 325 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lacalle uskoo, että keskuspankkivetoinen elvytys ja yritys suojella työpaikkoja todennäköisesti kostautuu kuplan puhjettua.
Financial Times kirjoittaa, että zombi-talouden ongelmana on rajattujen resurssien kohdentuminen väärällä tavalla.
Jos zombi-yritysten annetaan kaatua, vapautuu muille enemmän toimitiloja. Toimitilojen hinnat laskevat ja saatavuus paranee. Tällöin startup-yrityksen tai liiketoimintaansa kannattavasti pyörittävän kilpailijan on helpompaa ja edullisempaa saada toimitilaa. Sama logiikka toimii kaikkiin kulueriin, liittyy se sitten työvoimaan, markkinointiin tai mihin vaan.
Yksittäisen työntekijän kannalta yhtälö ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Työllistyminen uuteen työpaikkaan tai uudelle alalle voi olla haastavaa. Peltisepästä ei noin vain saada koodaajaa.
OECD:n tutkimuksen mukaan zombi-yritysten läsnäolo markkinoilla kuitenkin haittaa terveiden yritysten liiketoimintaa luomalla markkinoille pääsyn esteitä ja rajoittamalla nuorten yritysten kasvua. Tutkimuksen mukaan zombi-yritykset johtavat siihen, että ”ei-zombi”-yritykset investoivat vähemmän ja synnyttävät uusia työpaikkoja hitaammassa tahdissa.
Suomessa asiat ovat hyvin
Zombi-yrityksistä on siis haittaa, mutta tulisiko suomalaisen sijoittajan olla huolissaan tilanteesta? Kysyimme asiaa OP Varallisuudenhoidon strategilta Patrik Moringilta.
”Zombi-yritykset eivät joukkona ole tällä hetkellä mitenkään erityisemmin esillä meillä. Toki salkunhoitajat, jotka tutkivat yrityksiä sijoittaakseen niihin seuraavat tarkastikin näiden yksittäisten yhtiöiden tilannetta, mutta isossa kuvassa emme näe tällaisen yhtiöjoukon olevan tällä hetkellä suuri ongelma”, Moring vastaa.
Vaikuttaa siis siltä, että Zombi-talouden negatiivisista vaikutuksista ei kannata olla liikaa huolissaan.
