Tuleeko aktiivimallista entistäkin vaikeaselkoisempi himmeli?

Sipilän hallitus esitti työttömien aktivoimiseen tähtäävän aktiivimallin viime syksynä ja laki astui voimaan tämän vuoden alusta.

Aktiivimallin mukaan täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Myös yrittäjätoiminta voi täyttää aktiivisuusehdon. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Työministeri Jari Lindström (sin) esitteli viime kesäkuussa omatoimisen työnhaun mallin, jota on julkisuudessa kutsuttu ”aktiivimalli kakkoseksi”.

Uudessa mallissa työttömälle laaditaan työllistymissuunnitelma, jonka puitteissa työttömän on haettava töitä säännöllisesti. Haettavien työmahdollisuuksien määrä määriteltäisiin työllistymissuunnitelmassa. Työnhakijalta edellytettäisiin enintään neljän työmahdollisuuden hakemista kuukaudessa.

Aktiivimalli on herättänyt laajaa mielenkiintoa sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskeinen kysymys aktiivimallissa on se, kuinka paljon se todella aktivoi työttömiä.

Kela päivitti elokuussa päivittänyt aktiivimallista saadut tulokset. Aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti-kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Eli nämä työttömät eivät olleet täyttäneet aktiivimallin ehtoja. Heistä 97 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja 54 000 ansiopäivärahaa. Tiedot selviävät Kelan ja Finanssivalvonnan keräämistä tilastoista.

Arviolta hieman yli 10 prosenttia ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen alennettua etuutta saaneista täytti aktiivimallin aktiivisuusehdot toisen tarkastelujakson aikana. Aktiivimallin tavoite, työttömien aktivoituminen, on toteutunut siis vain 10 prosentissa työttömistä. Se ei ole paljon.

Malliin valmistellaan parhaillaan kahta säädösmuutosta, jonka myötä työttömät voisivat osoittaa aktiivisuuttaan yhä useammalla tavalla.

Samalla kuitenkin jo entuudestaan vaikeaselkoinen kokonaisuus muuttuu yhä vaikeammaksi hahmottaa, pelkää Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö.

Järjestö on vastustanut aktiivimallia muun muassa sen vuoksi, että se ei kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti. Esimerkiksi ikä, asuinpaikka ja koulutustausta vaikuttavat siihen, onko mallin edellytykset mahdollista täyttää.

Jos malli kuitenkin halutaan säilyttää, olisi järjestön mielestä ensiarvoisen tärkeää, että edellytykset ovat sellaisia, jotka työttömällä on realistiset mahdollisuudet sekä ymmärtää että täyttää. Nyt valmisteilla olevat muutokset helpottavat edellytysten täyttämistä, mutta samalla malli monimutkaistuu, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö epäilee.

Yhteisjärjestö katsoo, että aktiivimallia olisi muutettava kahdella tavalla, jotta se olisi toimiva ja ymmärrettävä.

Aktiivisuusilmoituksissa olisi lähtökohtaisesti luotettava työttömän omaan ilmoitukseen ja asia selvitettäisiin tarkemmin vain, jos on syytä epäillä ilmoituksen oikeellisuutta. Yhteisjärjestö katsoo, että aktiivimalliin ehdotettu velvollisuus osoittaa aktiivisuus todistuksella on byrokratiaa lisäävä ja epälooginen.

”Miksi voimme luottaa yksityiseen palvelun järjestäjään, mutta emme työttömän omaan ilmoitukseen?”, kysyy Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila.

Lisäksi olisi luovuttava järjestävän tahon määrittelystä ja käytettävä ainoastaan toiminnan laatuun perustuvaa rajausta. Jussilan mukaan aktiivimalliin on lisätty jokaisen muutoksen myötä uusi osa, jolla on omat, toisista poikkeavat edellytyksensä. Kokonaisuus on hänen mukaansa saatava yksinkertaisemmaksi.