CDS on siis luottoriskijohdannainen, jonka avulla sijoittaja voi suojata tai vakuuttaa joukkovelkakirjan, kuten obligaatiot ja valtionlainat, nimellispääoma sen saajan maksukyvyttömyyttä vastaan.
Johdannaisen kautta saadun vakuutuksen ostohinta on sitä suurempi, mitä todennäköisemmäksi maksukyvyttömyys arvioidaan. CDS:n haltija saisi maksukyvyttömyyden toteutuessa rahansa takaisin joka tapauksessa ja tappion kantaisi CDS:n myyjä.
Luottojohdannaiset ovat syntyneet tarpeesta poistaa luottoriskin (eng. default risk, credit risk) vaikutus sijoitustoimintaan.
Luottoriski aiheutuu yritysten mahdollisista rahoitusvaikeuksista, jotka laukaisevat luottojohdannaissopimuksessa määritellyn luottotapahtuman (eng. credit event). Luottotapahtuma voi olla konkurssiin ajautuminen, maksuhäiriö, velvoitteiden laiminlyönti, luottoluokituksen aleneminen tai jokin muu osapuolten sopima tapahtuma.
Luottoriskijohdannaiset nousivat talouslehtien otsikoihin vuoden 208 finanssikriisin yhteydessä.
Vakuutusyhtiö AIG oli tehnyt subprime-luottovelkakirjojen vakuuttamisesta yhden menestystuotteensa., ja myöhemmin pahamaineisiksi lainoiksi nousseiden subprime-lainojen vakuuttaminen tarjosi AIG:lle vahvan talouskasvun vuosina tasaisen varman tulonlähteen.
Finanssikriisin puhkeaminen paljasti AIG:n laskeneen vakuutustensa varomattomasti. Vakuutusten hinnat ja riskit oli laskettu mallilla, jossa vain tietty määrä yksittäisiä velkakirjoja saattoi ajautua kerrallaan roskalainoiksi. Se ei ollut ottanut huomioon rahoitusmarkkinakriisin kaltaista koko järjestelmää koskevaa shokkia, jossa ongelmat kohdistuivat suureen määrään velkakirjoja.
Yhdysvallat pelasti konkurssin partaalle ajautuneen vakuutusjätin kymmenien miljardien dollarien rahoituksella ja yhtiö päätyi valtion enemmistöomistukseen.
CDS:n hinnoittelu
CDS:n hinta voidaan siis tulkita luottoriskin hinnaksi. Hinta kertoo kuinka paljon CDS:n ostaja joutuu maksamaan CDS.n myyjälle jotta ostaja voisi suojautua luottoriskiltä.
CDS:n hinta (CDS spread) määritellään korkopisteinä nimellispääomasta. CDS:n ostaja saa myyjältä rahaa vain luottoriskin realisoituessa. Käytännössä realisoituminen tapahtuu kohdeyrityksen ajautuessa konkurssiin tai muuhun sopimuksessa määriteltyyn luottotapahtumaan.
Esimerkki
CDS:n hinta viiden vuoden kohdeyrityksen joukkovelkakirjalainaan on 200 korkopistettä ja velkakirjan nimellisarvo on 10 miljoonaa euroa. Tällöin CDS:n ostaja maksaa myyjälle 220 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan, mikäli kohdeyritys ei ajaudu konkurssiin. Jos konkurssi tulee, maksaa CDS:n myyjä nimellispääoman 10 miljoonaa euroa CDS:n ostajalle.
Kuten edellä todettiin, CDS:n hinta voidaan tulkita luottoriskin hinnaksi. Tästä lähtökohdasta voidaan CDS:n hinnoittelussa lähteä liikkeelle vertailemalla kahta saman pääoman omaavaa joukkovelkakirjalainaa, joista toinen on korkean luottoluokituksen (esim. Yhdysvallat, Saksa tai Suomi) valtionvelkakirja riskitön korko ja toinen on esimerkiksi yrityslaina.
Valtion konkurssiriski on yleensä olematon, joten valtion lainan tuoton on oltava pienempi kuin yrityslainan tuoton. Valtion laina oletetaan tässä riskittömäksi. Mallissa oletetaan luottoriskin olevan ainoa tekijä, joka aiheuttaa tuottojen eroavuudet. Luottoriski voidaan siten määritellään seuraavasti:
Yrityksen jvk:n tuotto – Riskittömän koron tuotto = Luottoriskin nykyarvo (CDS:n hinta)
Tämän yhtälön on pidettävä markkinoilla yleensä paikkansa, muutoin markkinoille syntyy arbitraasitilanne. Jos CDS:n hinta on merkittävästi pienempi, kuin yrityslainan ja riskittömän koron erotus, voi sijoittaja ansaita varmasti riskitöntä korkoa suurempaa tuottoa ostamalla yrityslainan ja ostamalla suojaa CDS:n avulla. Jos CDS:n hinta merkittävästi suurempi, toimii arbitraasi toisinpäin.
Luottoriskijohdannaisten markkinat
Luottojohdannaisten suosio on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Luottojohdannaismarkkinoille on myös kehitetty erilaisia uusia ja monimutkaisempia tuotteita vastaamaan luottojohdannaisten kysyntää. CDS on kuitenkin edelleen luottojohdannaisista suosituin instrumentti, jonka osuus kokonaispääomasta on noin 70 prosenttia. Osuus on kuitenkin pienenemässä uusien instrumenttien kasvattaessa suosiotaan.
Credit default swap on myös luottojohdannaisista yksinkertaisin.
CDS-suojan ostajien kolme suurinta ryhmää ovat pankit, arvopaperien välittäjät ja hedge-rahastot, joista pankkien osuus on suurin. CDS-suojan myyjänä toimii yleensä vakuutusyhtiö.
Lähde: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/30876/TMP.objres.507.pdf?sequence=1
Artikkeli on päivitetty versio SalkunRakentaja-sivustolla aiemmin syyskuussa 2012 julkaistusta artikkelista.
