Makrotalous

Finanssikriisin ennustanut ekonomisti varoittaa nyt vielä pahemmasta romahduksesta

Nouriel Roubini ekonomisti taloustieteilijä talous

Tohtori Tuho eli New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini. Kuva: Kjetil Ree.

New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini ennustaa vuodelle 2020 uutta finanssikriisiä ja taantumaa.

Roubini tunnetaan erityisesti siitä, että hän ennakoi Yhdysvaltain vuosien 2007–2008 subprime-kriisin ja sitä seuranneen finanssikriisin.

Maailmantalous paistattelee nyt laaja-alaisessa noususuhdanteessa. Talouskasvu on kiihtynyt erityisesti Yhdysvalloissa ja Eurooppakin on onnistunut toipumaan sitä uhanneesta kriisistä ja euroalueen hajoamisesta.

Esimerkiksi Aktia arvioi elokuun lopussa maailmantalouden kasvavan peräti 3,9 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonnakin kasvu on suunnilleen samalle tasolla ja kasvaa 3,8 prosenttia.

Tohtori Tuhoksikin tituleerattu Roubini on tyystin toisilla linjoilla.

Taloustieteen professori listaa sivuillaan 10 syytä, miksi maailmantalous tulee kohtaamaan uuden finanssikriisin ja maailmanlaajuisen taantuman vuonna 2020.

1. Finanssielvytys nostaa Yhdysvaltojen talouden kasvun yli kahden prosentin, mikä ei ole kestävä kasvutaso. Vuoteen 2020 mennessä finanssielvytyksen vaikutus häviää ja se saa talouskasvun hiipumaan vähitellen.

Roubinin mukaan Yhdysvaltojen talous käy kuitenkin jo ylikierroksilla. Maan elvytyspolitiikka on ollut huonosti ajoitettu. Inflaatio on nousemassa yli keskuspankin tavoitetason. Yhdysvaltojen keskuspankki jatkaa ohjauskorkojen nostoja nykyisestä kahdesta prosentista vähintään 3,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ohjauskorkojen nousu tulee nostamaan sekä USA:n lyhyitä että pitkiä korkoja ja dollaria.

2. Inflaatio on nousussa myös muissa suurimmissa talouksissa, ja öljyn hinnannousu luo lisäpaineita hintakehitykselle. Inflaation nousu johtaa myös muiden kuin USA:n keskuspankin rahapolitiikan normalisoitumiseen, mikä vähentää maailmantalouden likviditeettiä ja luo nousupaineita korkotasoon.

3. Donald Trumpin hallinnon kauppasota Kiinaa, Eurooppaa, Meksikoa ja Kanadaa vastaan tulee melko varmasti laajentumaan. Seurauksena on alhaisempi talouskasvu ja korkeampi inflaatio.

4. Yhdysvaltojen talouspolitiikka tulee lisäämään paineita stagflaatioon, eli tilannetta jossa on yhtä aikaa korkea inflaatio ja talouskasvun pysähdys. Trumpin hallinto rajoittaa teknologian siirtoa ja kansainvälisiä investointeja, mitkä häiritsevät toimitusketjuja. Trump myös rajoittaa maahanmuuttoa, jota Yhdysvallat tarvitsee kasvun ylläpitämiseksi väestön ikääntyessä.

5. Yhdysvaltojen ulkopuolella maailmantalouden kasvu tulee hidastumaan. Kiina joutuu hidastamaan kasvuaan ylikapasiteetin ja velkaantumisen vuoksi – muutoin niin sanottu hard landing eli jyrkkä talouden romahdus toteutuu. Jo nyt haavoittuvaiset kehittyvät taloudet tulevat kärsimään jatkossakin USA:n kasvaneesta protektionismista ja tiukentuvasta keskuspankkien rahapolitiikasta.

6. Myös Euroopan kasvu hidastuu tiukemman rahapolitiikan ja kauppapolitiikan kitkasta. Populistinen talouspolitiikka, esimerkiksi Italiassa, saattaa johtaa hallitsemattomaan velkaongelmaan euroalueen sisällä. Kansainvälinen laskusuhdanne saattaa johdattaa Italian ja muitakin maita irtautumaan euroalueesta.

7. Yhdysvaltojen ja muun maailman osakemarkkinat ovat kuplassa. Keskimääräinen P/E-kerroin on Yhdysvalloissa 50 prosenttia yli historiallisen keskiarvon. Myös valtionlainat ovat ylihintaisia ja korkeariskiset yrityslainatkin alkavat olla kalliita nyt, kun yritysten velat suhteessa omaan pääomaan ovat nousseet historiallisen korkealle.

8. Kun talouden korjausliike tapahtuu, on olemassa riski että likviditeetin puute ja alihintaan myynti lisääntyy. Pörssien kasvanut algoritmikaupankäynti lisää salamannopeiden romahdusten eli ”flash chashes” todennäköisyyttä.

Toisin kuin 10 vuotta sitten syntyneessä finanssikriisissä, keskuspankit eivät enää pysty olemaan lainojen viimeinen takaaja (lender of the last resort). Keskuspankit joutuvat normalisoimaan rahapolitiikkaansa nousevan inflaation vuoksi.

9. Donald Trump on jo hyökännyt Yhdysvaltojen keskuspankkia vastaan, vaikka maan talouskasvu on neljä prosenttia. Mitä tapahtuu vaalivuonna 2020, kun USA:n talouskasvu on luultavasti laskenut alle yhden prosentin ja työttömyys on lähtenyt nousuun. Trumpilla tulee olemaan houkutus luoda kriisi ulkopolitiikassa, varsinkin jos demokraatit voittavat välivaalit tänä vuonna. Jos näin käy, on sillä talouskriisiä voimistava vaikutus.

10. Kun täydellinen myrsky maailmantaloudessa syntyy, ei talouspolitiikalla ole enää työvälineitä elvyttää taloutta. Yhdysvaltojen liittovaltion velkataakka on noussut jo niin korkealle, ettei elvyttävälle finanssipolitiikalle ole mahdollisuuksia. Keskuspankin epätavanomaisten rahapolitiikan keinojen käyttö on rajoitettua keskuspankin paisuneen taseen ja ohjauskoron muutosten liikkumatilan vähäisyyden vuoksi.

Toisin kuin finanssikriisin syntyessä vuonna 2008, poliitikoilla on vastuullaan suurempi velkataakka kuin 10 vuotta sitten. Roubinin mukaan seuraava kriisi saattaa olla rajumpi ja pitkäkestoisempi kuin 10 vuotta sitten syntynyt kriisi.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös