Makrotalous

Finanssikriisi 10 vuotta sitten: Investointipankin kaatuminen johti paniikkiin – ”Tsunami oli tulossa”

10 vuotta sitten alkanut finanssikriisi oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, jonka taustalla oli useita tekijöitä.

työttömyysaste USA

Yhdysvaltojen työttömyysasteen kehitys.

10 vuotta sitten alkanut finanssikriisi oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, jonka taustalla oli useita tekijöitä.

Kriisin syynä ei voida yksistään pitää yhdysvaltalaisten pankkien antamia subprime-lainoja.

Ennen kriisin puhkeamista oli Yhdysvaltojen keskuspankki pitänyt pitkään korkotason matalana ja asuntolainoja myönnettiin holtittomasti heikon maksukyvyn asiakkaille. Myös rahoituslaitosten ylimitoitettu riskinotto ja laajalle levinnyt läpinäkymätön johdannaiskauppa, aggressiivisen velkavivun käyttö, pankkivalvonnan puutteet sekä lainsäädännön puutteet olivat edesauttamassa kriisin syntyä.

Kriisin vaikutukset olivat päätähuimaavat. Aasian kehityspankin mukaan maailman osake-, joukkolaina- ja valuuttavarallisuus supistui vuonna 2008 yli 50 biljoonaa dollaria. Biljoona on 1000 miljardia. Se vastaa koko maailman yhden vuoden bruttokansantuotetta.

Yhdysvaltojen työttömyysaste nousi kriisin seurauksena 10 prosenttiin. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen työttömyysaste on noussut vain kerran aiemmin korkeammalle kuin tuolloin.

Finanssikriisin vaikutukset myös Suomen kansantalouteen olivat järisyttävät. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote romahti vuonna 2009 peräti 8,3 prosenttia.

Kriisin siemenet kylvettiin USA:n asuntomarkkinoilla

Finanssikriisi ensimmäinen hyökyaalto syntyi USA:n asuntomarkkinoilla.

Pankit olivat myöntäneet pääosin matalatuloisille ihmisille niin sanottuja subrime-lainoja. Tällaisilla asiakkailla oli alhaisempi luottoluokitus kuin muilla lainanottajilla. Subreme-lainojen myöntämistä kiihdytti se, että keskuspankki oli pitänyt korkotason historiallisen alhaisena. Lisäksi Yhdysvaltain hallitus ajoi luottolaitokset lainaamaan pääosin matalatuloisille.

Myös riskien arvopaperistaminen kiihdytti subrime-lainojen kasvua. Asiakkaiden lainoja paketoitiin joukkolainoiksi, niin sanotuiksi asuntovelkavakuudellisiksi arvopapereiksi (Mortgage-Backed Security, MBS), joita – sekä näiden arvoon perustuvia johdannaisinstrumentteja – myytiin laajasti sijoittajille kaikkialle maailmassa.

Lisäksi puolivaltiolliset Freddie Mac ja Fannie Mae takasivat tai ostivat puolet asuntolainoista. Alhaisen korkotason siivittämänä näistä syistä johtuen Yhdysvaltoihin syntyi asuntokupla, hinnat paisuivat keinotekoisen korkeiksi.

Pankit siirsivät subrime-lainojen luottoriskiä eteenpäin investointipankeille, jotka puolestaan muodostivat asuntolainoista johdannaisia myydäkseen niitä eteenpäin sijoittajille. Hyvätuottoiset arvopaperit saivat yleensä luottoluokituslaitoksilta parhaat arvosanat, joten myös eläkesäätiöiden kaltaiset varovaisetkin sijoittajat uskaltautuivat ostamaan niitä.

Tämän seurauksena asuntoluottojohdannaisten kysyntä kasvoi niin suureksi, että niiden osuus amerikkalaisista joukkovelkamarkkinoista oli jo neljännes.

Katastrofin aineksia rakennettiin myös velkavivutuksella.

Investointointipankit Bear Stearns, Morgan Stanley ja Lehman Brothers sijoittivat omia varojaan yli 30-kertaisella velkavivulla näihin johdannaisiin. Luottotappioiden varalle oli otettavissa eräänlainen luottoriskien vaihtosopimus (Credit Default Swap, CDS) eli vakuutus, jolla luottoriskiä voitiin siirtää.

Johdannaiset olivat siis katalyytti, joiden käyttö moninkertaisti subreme-lainoista syntyneet ongelmat. Subprime-kriisi muuttui koko Yhdysvaltojen taloutta koettelevaksi finanssikriisiksi, kun asuntolainapankkien luottotappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin.

Lehman Brothersin kaatuminen sai rahoitusjärjestelmän sekaisin

Eräänlainen kriisin kulminaatiopiste ja finanssikriisin symboli oli investointipankki Lehman Brothersin romahdus.

Syyskuussa 2008 Lehman Brothers hakeutui selvitystilaan ja yrityssaneeraukseen. Markkinoilla uskottiin, ettei valtio voisi sallia Lehman Brotherin kaatumista, koska sillä olisi kertautuvat vaikutukset maan rahoitusjärjestelmään.

Markkinoille oli täydellinen yllätys ja shokki, kun liittovaltio ei puuttunutkaan tilanteeseen. Paniikkitunnelmista johtuen pankkien keskinäinen lainaaminen interbank-markkinoilla loppui, mikä heikensi vaarallisesti pankkien rahoitusasemaa jäädyttäen koko rahoitusjärjestelmän.

Maailman suurimpiin investointipankkeihin kuuluva Lehman Brothers kaatui 15.8. 2008.

Maanantaina 29. syyskuuta osakekurssit romahtivat Wall Streetilla ja vähitellen finanssikriisin seuraukset alkoivat näkyä myös reaalitaloudessa. Työttömyys nousi 10 prosenttiin lokakuussa 2009.

Osakkeiden kurssilasku oli alkanut monissa maailman suurissa pörsseissä touko-kesäkuussa 2008 ja kulminoitui voimakkaaseen romahdukseen Yhdysvaltain New Yorkin Wall Streetin pörssissä maanantai-iltana 29. syyskuuta 2008. Vuoden 2007 huipusta S&P 500 -osakeindeksi romahti lähes 53 prosenttia helmikuuhun 2009 mennessä.

S&P 500 osakeindeksi osakkeet pörssi sijoittaminen

Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksin kehitys.

Suomen Pankissa nähtiin lähestyvä tsunami

Vähitellen finanssikriisin tsunami hyökyi koko maailmantalouteen. Suomessa finanssialan asiantuntijat seurasivat Lehman Brothersin -kriisiä huolestuneina.

Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila työskenteli toimistopäällikkönä Suomen Pankissa, kun Lehman Brothers ilmoitti konkurssistaan.

”Kun tieto Lehman Brothersin kaatumisesta saapui, rahapolitiikka- ja tutkimusosaston Bloombergin päätteen äärellä oli tungosta. Markkinat olivat sekaisin, raha ei liikkunut pankkien välillä. Lainahanat sulkeutuivat”, Mattila kuvailee kaoottista tilannetta Finanssialan artikkelissa.

Suomen Pankissa ymmärrettiin investointipankin kaatumisen kauaskantoiset seuraukset.

”Ymmärsimme pian, että valtava tsunami on tuloillaan maailmantalouteen, myös Suomeen. Ikkunasta kun katsoi ulos, niin ihmiset kuitenkin vain kävelivät kadulla ja jatkoivat normaalia elämäänsä, kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Se oli omalla tavallaan karmaisevaa. Miten viestittää suomalaisille ilman paniikin luomista, että kohta rytisee?”, Mattila muistelee.

Lehman Brothersin konkurssi hyydytti pankkien välisen rahaliikenteen, ja myös suomalaisten yritysten rahoitustilanne huonontui vuoden 2008 aikana. Luottotappiot kasvoivat, pankkien tulokset laskivat ja luottoehtoja kiristettiin. Mattilan mukaan suomalaispankit selvisivät kriisistä kuitenkin vähäisin vaurioin.

Lehman Brothersin kaatumisesta oli kulunut kaksi päivää, kun Mattilan tuolloinen esimies, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tapasi pääministerin ja talousneuvoston. Liikanen ilmoitti, että käynnissä oli kriisi, jollaista ei ollut koettu sitten 1930-luvun laman.

”Suomen talous otti lopulta vastaan raskaan iskun, kun sitä mitataan kokonaistuotannon ja viennin supistumisella. Työllisyys kuitenkin kesti paremmin kotimaisen kysynnän tukemana. EKP:n rahapolitiikka osaltaan pehmensi iskua ja helpotti muun muassa asuntovelallisten asemaa tuntuvasti”, Mattila sanoo.

Finanssikriisin vaikutukset näkyvät vielä lähes 10 vuoden jälkeenkin.

Finanssikriisin jälkeen jatkunut epävarmuus ja rahoitushanojen kiristyminen on jarruttanut investointeja ja siten pääomakannan kasvua, kirjoitti ekonomisti Roger Wessman blogissaan viime vuonna.

Tämä näkyy suoraan Wessmanin mukaan suora siinä, että pääomakannan vaikutus vuotuisen talouskasvuun arvioidaan supistuneen sekä USA:ssa että Suomessa noin puolella prosenttiyksiköllä. Tämän suoran negatiivisen vaikutuksen lisäksi investointien heikkous on myös luultavasti vaikuttanut siihen missä määrin teknologista kehitystä on hyödynnetty ja siten myös kokonaistuottavuuden kasvuun.

Lähde: Wikipedia.

Kommentoi
Ylös
>