Nykyinen suhdannetilanteen koheneminen ei juuri paranna kestävyysvajearviota, arvioi valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija.
Lähteet: Tilastokeskus, VM.
Nykyinen suhdannetilanteen koheneminen ei juuri paranna kestävyysvajearviota, arvioi valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija.
Vaalikauden alkaessa keväällä 2015 valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi 10,7 miljardia euroa, kun luvun laskennassa käytetään tuolloista ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
Valtiovarainministeriön viime perjantaina 14. syyskuuta julkistetun syksyn 2018 taloudellisen katsauksen mukaan kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Euromääräinen kestävyysvajearvio on siten tarkalleen 7,8 miljardia euroa, kun käytetään tuoreinta ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
Valtiovarainministeriön arvio kestävyysvajeesta on siis alentunut keväästä 2015 noin kolmella miljardilla eurolla.
Kestävyysvaje syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulisi sopeuttaa, jotta julkinen talous olisi pitkän aikavalin tasapainossa ilman, että tulevaisuudessa veroastetta nostetaan, palveluita heikennetään tai velkaantumista kasvatetaan.
Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole VM:n mukaan turvattu pitkällä aikavälillä.
Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.
Kestävyysvajeen umpeen kurominen on Suomen talouspolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista sekä nyt että tulevina vuosina. Sitä edelyttää myös EU-lainsäädäntö. Se velvoittaa jäsenvaltiot pitämään julkisen talouden tasapainossa ja välttämään liiallisia alijäämiä ja velkaantumista niin, että julkinen talous on kestävällä pohjalla myös pitkällä aikavälillä.
Keskeinen elementti kestävyysvajeessa on työllisyyden kehittyminen kestävästi riittävän korkealle tasolle. Mitä korkeampi työllisyysaste sitä parempi on valtiontalouden tilanne ja sitä nopeammin kestävyysvaje kurotaan umpeen.
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 74,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,0 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2018 heinäkuussa 2 631 000, mikä oli 75 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tilapäinen työllisyyden kasvu ei kuitenkaan näy kestävyysvajearviossa, toteaa valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija Ilari Ahola blogissaan.
Tämä johtuu siitä, että arviossa nykyisen työllisyyden kohenemisen katsotaan olevan ennemmin suhdanneluontoista kuin pysyvää tai rakenteellista.
”Mikäli työllisyyden koheneminen kuitenkin osoittautuu pysyväksi, alkaa se näkyä kestävyysvajearviossa viiveellä, kun kestävyysvajelaskelmissa käytettäviä pitkän aikavälin oletuksia päivitetään EU:n ikääntymistyöryhmässä. Oletuksia päivitetään kolmen vuoden välein ja niissä käytetään lähtötietona 10 viimeisen tilastovuoden aineistoa”, Ahola toteaa.
Tämä tarkoittaa siis sitä, ettei julkisen talouden pitkän aikavalin rahoitusepätasapainoa on siis onnistuttu merkittävästi pienentämään kuluneella hallituskaudella, Ahola toteaa.
”Mikäli muun muassa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettu kustannusten kasvun hillintätavoite saavutetaan, ja nykyinen työllisyyden kasvu osoittautuu pysyvämmäksi eikä ainoastaan suhdanneluontoiseksi, voidaan julkisen talouden todeta vahvistuneen vielä nyt arvioitua enemmän.”
Aholan mielestä erityisesti työllisyyden kohentamiseen tähtäävien toimien kautta olisi järkevää pyrkiä kohentamaan myös julkisen talouden näkymiä pitkällä aikavälillä.
