Asumisen hinta saadaan alas hetkessä rakentamalla kasvukaupungin torille kaatopaikka, muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti.
Vuodesta 2015 alkaen asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 8,1 prosenttiyksikköä muuta Suomea enemmän. Vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 4666 euroa. Edellisvuoteen verrattuna hinnat ovat nousseet 5,4 prosenttiyksikköä ja vuoden alusta hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 4,8 prosenttiyksikköä.
Helsingissä kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli heinäkuussa 5245 euroa. Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 2296 euroa.
Asuntojen hinnannousu erityisesti pääkaupunkiseudulla on kiihdyttänyt vaatimuksia kohtuuhintaisista asunnoista. Ekonomistilla on asiaan kuitenkin hieman erilainen näkökulma.
Asumisen ympärillä käydään jatkuvaa keskustelua ja lietsotaan pelkoa milloin minkäkin todellisen tai kuvitellun uhan nimissä, väittää Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen blogissaan.
Aiheeseen on hänen mukaansa kuitenkin tarjolla taloustieteen ja eritoten kaupunkitaloustieteen keinoin nykyistä perustellumpia näkemyksiä.
Pakarinen ottaa esille esimerkiksi vaatimukset kohtuuhintaisesta asumisesta.
Asumisen kohtuuhintaisuudesta puhuminen vie huomion helposti harhapoluille, koska kohtuuhintaisuudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, Pakarinen toteaa.
”Joillekin kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa tiettyä neliöhintaa, toisille neliöhinnan suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin ja kolmansille edullista, usein ARA-tuettua uudisasuntotuotantoa.”
Hintoja tulisi tulkita pääekonomistin mukaan ennen kaikkea merkkinä siitä, mitä ihmiset arvostavat eniten. Mikäli hintataso on korkea, kielii se asunnon ja alueen ominaisuuksien olevan parempia kuin halvemman hinnan alueilla.
”Tämän vuoksi itse hintatason laskeminen ei voi olla järkevä poliittinen tavoite. Kuinka moni esimerkiksi haluaisi Helsinkiin Nurmeksen hintatason asumiselle, jos se tarkoittaisi vastaavia työmarkkinoita ja palveluverkostoa kuin Nurmeksen talousalueella?”, Pakarinen kysyy.
Asuntojen hinnat on helppo saada alas. Pakarinen antaa tästä raadollisen esimerkin.
”Asumisen hinta saadaan kyllä minkä tahansa kasvukaupungin keskustassa kuriin muutamassa viikossa rakentamalla torille kaatopaikka. Kaatopaikan negatiiviset ulkoisvaikutukset laskevat asuntojen hintoja, kun kysyntä siirtyy muualle.”
Pääekonomisti tähdentää, että hinnat kertovat ihmisten arvostuksesta.
”Ekonomistien näkökulmasta ihmisten tekemiä valintoja ei pidä tulkita oikeaksi ja vääräksi. On aivan yhtä oikein valita pieni ja kompakti asunto asemanseudulta kuin selvästi suurempi kaupungin reuna-alueelta. Hinnat paljastavat, kumpi koetaan sopivammaksi. Siksi lisärakentamista kannattaa kohdistaa etenkin sinne, mihin ihmiset haluavat.”
