Nordean analyytikko varoittaa keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä ja odotettua kovemmasta korkotason noususta.
Nordean analyytikko varoittaa keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä ja odotettua kovemmasta korkotason noususta.
Alhaisena pysyttelevä inflaatio saattaa tuudittaa asuntovelalliset ja velkavivulla sijoituksiaan rahoittaneet sijoittajat odotuksiin alhaisena pysyvästä korkotasosta lähivuosina.
Euroopan keskuspankki ilmoitti viime viikolla pitävänsä ohjauskoron odotetusti ennallaan 0,0 prosentissa. Myös talletuskorko pysyy -0,40 prosentissa. Maksuvalmiusluotonkin korko jää ennalleen 0,25 prosenttiin.
Keskuspankilla ei ole paineita nostaa ohjauskorkoa niin kauan kuin euroalueen inflaatio pysyy matalana.
EKP:n neuvosto totesi ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
EU:n tilastokeskuksen Eurostatin julkistamien lopullisten tietojen mukaan euroalueen kuluttajahinnat nousivat elokuussa 2,0 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, kun heinäkuussa vuosi-inflaatio oli 2,1 prosenttia.
Pohjainflaatio matelee kuitenkin edelleen selvästi alle EKP:n kahden prosentin tavoitetason. Elintarvikkeiden ja energian vaikutukset pois sulkeva pohjainflaatio hidastui elokuussa 1,0 prosenttiin heinäkuun 1,1 prosentista.
Inflaatiokehitys on avaintekijä
Voivatko siis asuntovelalliset ja velkavivulla sijoitussalkkua rakentaneet sijoittajat edelleen nautiskella lähes ilmaisesta velkarahasta?
Nordean analyytikko Tuuli Koivu ei näe velanottajan näkymiä ihan niin ruusuisina. Hänen mukaansa taloudessa on jo merkkejä, jotka tulevat johtamaan korkotason nousuun.
Koivun mukaan inflaatiokehitys osoittaa piristymisen merkkejä myös euroalueella.
”Kuukausihavainnot kertovat, että inflaatiokehitys on tänä vuonna ollut euroalueella pirteämpää kuin vuosi sitten ja laaja-alaisia hintapaineita mittaavan pohjainflaation odotetaan kiihtyvän jo lähikuukausina 1,5 prosenttiin viime aikojen 1 prosentista”, analyytikko toteaa blogissaan.
Ovea koronnostoille raottaa Koivun mukaan myös se, että tosielämässä EKP:n tavoite on selvästi kahden prosenttia matalammalla.
”Suomen Pankin ekonomistit ovat nimittäin tutkineet EKP:n päätöksentekoa vuosina 1999-2016 ja todenneet, että EKP:n todellinen tavoite on joko ollut 1,6-1,7% tai sitten EKP suhtautuu yli 2 prosentin inflaatioon selvästi suurempana uhkana kuin alle 2 prosentin inflaatioon. Näin ollen ennustamamme 1,7 prosentin pohjainflaatio vuonna 2020 voi hyvinkin riittää korkojen nostoon.”
Keskuspankilla paineita päästä eroon nollakoroista
Lisäksi rahapolitiikan päättäjät saattavat olla tulevaisuudessa aiempaa haukkamaisempia.
Kun EKP:n kolme tärkeää johtokuntapaikkaa menee ensi vuonna vaihtoon, rahapolitiikan kyyhkyistä voi olla pulaa, Koivu ennustaa. Se voi tarkoittaa tiukentuvaa rahapolitiikkaa ja korkojen nousua.
”Pohjois-Eurooppa saanee kunnon edustuksen johtokuntaan, mikä voi tarkoittaa, että Draghin ajama erittäin kevyt rahapolitiikka päättyy. Äänenpainot monen EKP:n neuvoston jäsenen puheissa ovat jo muuttuneet siihen suuntaan, että erityiskeveälle rahapolitiikalle on tulossa piste.”
Lisäksi keskuspankilla on paineita päästä eroon negatiivisista koroista ennen seuraavaa matalasuhdannetta.
Näistä syistä johtuen korkojen suunta on ylöspäin, analyytikko uskoo. Asuntovelallinen tulee havaitsemaan sen selkänahassaan nopeasti.
”Vaikka ensimmäistä koronnostoa joudutaan odottamaan luultavasti joulukuuhun 2019, asuntolainan koron nousu on jo nurkan takana, jos laina on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Vuonna 2020 koronnostoja on luvassa lisää ja kahden vuoden kuluttua odotamme EKP:n ohjauskoron nousseen jo prosenttiyksikön”, Koivu toteaa.
