Markkinakommentit

Historian karu esimerkki – korkojen nousu laukaisee uuden finanssikriisin

ohjauskorko korkotaso FED keskuspankki talous

Alhainen korkotaso on johtanut tilanteeseen, jossa lähes kaikki omaisuuserät ovat kuplassa, väittää amerikkalainen analyytikko.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan odotetusti neljännesprosenttiyksiköllä korkokokouksessaan viime keskiviikkona. Fed nosti Fed funds -koron tavoitehaarukan 2,00–2,25 prosenttiin avomarkkinakomiteansa kokouksessa.

Keskuspankin koronnosto on jo kolmas tänä vuonna ja korko on noussut korkeammalle kuin kertaakaan yli 10 vuoteen. Viimeksi ohjauskorko oli yhtä korkealla maaliskuussa 2008. Edellisen kerran Fed nosti korkoa kesäkuussa, jolloin se nosti tavoitehaarukan 1,75–2,00 prosenttiin aiemmasta 1,50–1,75 prosentista. Viime kokouksessaan heinäkuussa Fed piti koron ennallaan.

Koronnosto ei ollut yllätys, sillä uutistoimisto Bloombergin kokoamassa ennusteessa vain kolme yhteensä 92 ekonomistista odotti koron nyt pysyvän ennallaan.

Korkojen nousu ei markkinoita järkytä

Markkinoilla keskuspankin asteittain kiristyvään rahapolitiikkaan on suhtauduttu rauhallisesti. Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi nousi vastikään kaikkien aikojen ennätykseen ja markkinoiden epävarmuutta mittaava VIX-indeksi on pysytellyt edelleen alhaisena. Jenkkiosakkeiden vakuuttava tuloskehitys ja Yhdysvaltojen voimakas noususuhdanne ovat pitäneet markkinat optimistisina korkojen noususuunnasta huolimatta.

Historia kuitenkin osoittaa, ettei korkojen nousu ole ollut mitään ruusuilla tanssimisen aikaa.

Lähes kaikki lähihistorian korkojen nousukaudet ovat johtaneet taantumaan ja finanssi- tai pankkikriisiin, väittää analyytikko Jesse Colombo Forbes-sivuston artikkelissaan.

”Ei ole syytä olettaa, että tällä kertaa asiat olisivat toisin”, Colombo toteaa.

Alhainen korkotaso on johtanut ongelmiin

Colombon näkemyksen mukaan alhaisen korkotason ajanjaksot ovat johtaneet velan ja varallisuuserien paisumiseen. Alhainen korkotaso rohkaisee kuluttajia, yrityksiä ja valtioita lainanottoon. Lisäksi alhainen korko tekee riskisijoituskohteista käteistä houkuttelevamman omaisuuserän.

Alhainen korkotaso houkuttelee myös yrityksiä ostamaan omia osakkeitaan, jakamaan osinkoja ja tekemään yritysostoja velkapääomalla. Sijoittajat käyttävät velkavipua tankatakseen riskisijoituksia.

Lisäksi alhainen korkotaso johtaa finanssimarkkinoiden epätasapainoon ja vääristymiin, Colombo väittää. Alhaisella korkotasolla keskuspankki antaa ”väärän signaalin” ja rohkaisee talouden toimijoita käyttäytymiseen, jota ne korkeamman korkotason vallitessa välttäisivät.

Alhainen korkotaso johtaa myös virheinvestointeihin, joista on useita esimerkkejä. Colombo mainitsee esimerkiksi 90-luvun teknologiakuplan, asuntomarkkinoiden vääristymän 2000-luvun puolivälissä sekä keskenjääneet pilvenpiirtäjät Dubaissa ja muissa kehittyvissä talouksissa.

Colombo osoittaa kuvaajan avulla, kuinka talous- finanssi- ja pankkikriisit ovat ajoittuneet ajankohtiin, jolloin ohjauskorko on noussut selvästi.

Analyytikko nimeää useita ohjauskoron noususta aiheutuneita kriisejä.

70-luvun lopulla ja 80-luvulla oli kolme talouskriisiä, jotka ajoittuivat korkojen nousun aikaan. 90-luvun alussa oli kahdeksan kuukautta kestänyt taantuma, jonka aikana USA menetti yli 1,6 miljoonaa työpaikkaa.

90-luvun puolivälissä kehittyvät taloudet joutuivat kriisiin, ja taustalla oli ollut alhaisista koroista seurannut pörssikupla. 2000-luvun alun taantumassa USA menetti jälleen lähes 1,6 miljoonaa työpaikkaa.

Vuonna 2008 puhjennutta finanssikriisiä edelsi ensin alhaisten korkojen ajanjakso ja sen jälkeen ohjauskorko nousi nopeasti vuoteen 2007 mennessä. Alhainen korkotaso oli ollut ruokkimassa asuntomarkkinoilla syntynyttä kuplaa, jonka puhkeaminen käynnisti finanssikriisin. USA:n taloushistoriassa ennen näkemätön kriisi johti peräti 8,8 miljoonan työpaikan häviämiseen Yhdysvalloissa, ja taantuma kesti peräti 18 kuukautta.

Kaikki omaisuuserät kuplassa

Tällä hetkellä finanssimarkkinoilla ja maailmantaloudessa on Colombon mielestä aiempien kriisien edeltäviä aikoja vaarallisempi tilanne. Nyt kuplassa eivät ole vain teknologiaosakkeet tai asuntomarkkinat, vaan kaikki omaisuuserät ovat kuplassa, Colombo väittää.

Analyytikon lista kuplaan ajautuneista omaisuuseristä on hengästyttävä.

Hänen näkemyksensä mukaan finanssikriisin jälkeen jatkunut alhaisten ohjauskorkojen aika on luonut kuplan kehittyviin talouksiin, USA:n yrityslainoihin, alhaisen luottoluokituksen energiayhtiöiden lainoihin, autolainoihin, asuntomarkkinoille ja osakemarkkinoille.

Osakemarkkinoilla arvostuskertoimet ovat nousseet Colombon mukaan jopa korkeammalle kuin teknologiakuplan aikaan ja finanssikriisiä edeltävänä aikana. Jenkkiosakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli niin sanottu Buffett-indikaattori, on nyt korkeammalla kuin kertaakaan lähes 50 vuoteen.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös