Tähän aikaan vuodesta moni nuori osakesijoittaja pukeutuu pitkästä aikaa taas opiskelijahaalareihin. Sen vuoksi nyt on hyvä palautella mieleen osakkeiden myymisen vaikutuksia opintotukeen.
Tähän aikaan vuodesta moni nuori osakesijoittaja pukeutuu pitkästä aikaa taas opiskelijahaalareihin. Sen vuoksi nyt on hyvä palautella mieleen osakkeiden myymisen vaikutuksia opintotukeen.
Kela, opintotuki ja osakesijoittaminen. Nuo kolme muodostavat trion, joiden yhteispeli ei toimi aina yhtä hyvin kuten Kolmella muskettisoturilla. Kansaneläkelaitos katsoo nimittäin osakkeiden voittoja varsin erilaisin silmin, ainakin jos sitä vertaa tutumpaan Verohallinnon tulkintaan.
Taustaa tälle hieman jopa oudolle tulkintatavalle ei tunnu kukaan tietävän. Miksi Kela ei voi tulkita pääomatuloja kuten Verohallinto? Vaihtelevat tulkinnat eri laitosten välillä aiheuttavat sijoittajille paljon päänvaivaa, eivätkä kaikki opiskelijat ole aina tietoisia Kelan omista tulkinnoista.
Asia ponnahtaa pinnalle mediassa tasaisin väliajoin, yleensä silloin kun joku onneton asiasta tietämätön menettää tämän vuoksi opintotukensa. Tässä esimerkiksi ”opiskelija-Nikon” tarina Iltalehdestä keväältä 2017:
Tuhansilla euroilla osakekauppoja tehnyt Niko, 24, pöyristyi: Kela vaatii opintotukia takaisin
Missä sitten on eroja?
Erot Verohallinnon ja Kelan tulkintojen välillä löytyvät osakkeiden myyntitappioiden hyvittämisessä. Kela ei nimittäin tunne tappioiden vähentämistä, minkä vuoksi Kelan tulkinnat osakkeista aiheutuneista tuloista ovat täysin erilaiset, kuin miten Verohallinto tulkitsee voitot.
Otetaan kuvitteellinen esimerkki. Opiskelija on ostanut sekä Koneen että Nordean osakkeita. Sama opiskelija haluaa myöhemmin nuo osakkeet pois. Myyntihetkellä Koneen osakkeet ovat tonnin voitolla ja Nordean osakkeet tonnin tappiolla.
Alapuolella taulukkokuva monille tutuista Verohallinnon tulkinnasta:
Verohallinnon tulkinta.
Kuten kuvasta näkyy, Verohallintoa kiinnostaa lähinnä vain viivan alle jäävä tulos. Tonnin voitoista tonnin tappioiden kuittaaminen aiheuttaa nollatuloksen, eli myös tulot ovat Verohallinnon mielestä pyöreät 0 euroa.
Tämä on varmaan kaikille sijoittajille tuttu kuvio. Entä miten Kela näkee tismalleen samat osakekaupat? Vastaus löytyy alapuolen taulukosta:
Kelan tulkinta.
Se kauppa, mikä oli Verohallinnon mielestä ”plusmiinus nolla”, onkin yhtäkkiä Kelan silmin tonnin tulot aiheuttanut kauppa. Vaikka kauppa on sama, tulkinnat eroavat radikaalisti näiden kahden eri laitoksen välillä.
Kela laskee tuon tonnin opiskelijan tuloihin, mikä taas saattaa aiheuttaa opiskelijalle ikäviä yllätyksiä opintotuen tulovalvonnan kanssa. Opiskelija on kenties saattanut laskea omat tulonsa Verohallinnon laskukaavoilla, ja sen vuoksi tulorajat paukkuvat yli.
Tulorajojen paukkuessa yli Kela lisäksi karhuaa opintotukia takaisin suolaisella 7,5 %:n korolla. Siitäkään ei ole montaa vuotta, kun samainen korko oli peräti 15 %.
Epätietoinen opiskelija saattaakin saada helposti ikäviä kirjeitä kotiin, kun Kela pyytää palauttamaan jo saatuja tukikuukausia suolaisine korkoineen.
Älä usko kaikkia väitteitä
Välttääkseen ikävät yllätykset opiskelijan kannattaa uhrata tovi Kelan sivujen tutkimiseen, sillä sieltä löytyy vastaukset moniin opintotukeen liittyviin kysymyksiin. Mikäli vastausta haluamaasi kysymykseen ei jostain syystä löydy, Kelalta voi eri reittejä pitkin kysyä neuvoa ongelmiin.
Sen sijaan internetin keskustelupalstoilta löytyy tämän aiheen tiimoilta usein virheellistä tietoa. Keskustelupalstoja ja muita ”epävirallisia lähteitä” kannattaakin lukea tukiasioissa aina pienellä varauksella.
Olen todella usein eri puolella internetiä törmännyt tämän aiheen johdosta väärään informaatioon. Monet tietävät Kelan rankaisevan sijoittajia ”jollain tavalla”, mutta harvempi osaa sitten kertoa asiasta tarkemmin.
Varsin usein kuultu valheellinen huhu on, että Kela katsoisi koko myydyn potin tuloksi. Yläpuolella esitettyjen esimerkkien perusteella summa olisi 6 000 euroa, jonka Kela katsoisi tuloksi. Tämä on täyttä potaskaa, vaikka väitteeseen valitettavan usein monien väittäminä törmääkin.
