Peliriippuvuus on inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma – ”olin aivan pohjalla”

Rahapeliriippuvuudesta aiheutuvat ongelmat koskettavat lähes 850 000 suomalaista.

Rahapelihaittojen ehkäisyä tutkineen työryhmän marraskuussa 2017 valmistuneen raportin mukaan suomalaiset pelaavat rahapelejä eniten Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa.

Pelaamiseen käyttää rahaa peräti 80 prosenttia maamme väestöstä. Se on häkellyttävän paljon. Suomalaisista 41 prosenttia pelaa viikoittain rahapelejä. Suosituimmat pelimuodot Suomessa ovat lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat.

Pelaaminen ei ole mikään viaton ilmiö, sillä noin 124 000 suomalaista kärsii peliongelmista ja heidän pelaamisestaan kärsii myös noin 724 000 läheistä. Suurin peliongelmaisten ryhmä muodostuu nuorista miehistä. Nykyisin merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu verkossa.

Rahapeliongelmat keskittyvät

Ikävintä rahapeliongelmissa on se, että kuten monet muutkin sosiaaliset ongelmat, ne keskittyvät eniten köyhimmille ihmisille. Pelaaminen siis vahvistaa ennestään eriarvoisuutta ja inhimillistä kärsimystä. Psykoterapiakeskus Vastaamo.fi:n mukaan lisäksi peliriippuvaisista jopa 75 prosentilla on myös alkoholiriippuvuus. Myös persoonallisuushäiriöt ovat tavallisia ongelmapelaajilla.

Rahapelaaminen keskittyy harvoille pelaajille. Puolet koko rahapelien tuotosta syntyy eniten pelaavien viidenprosentin joukosta. Rahapeliongelmista kärsivät pelaajat tuovat lähes 23 prosenttia rahapelien tuotosta.

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Vielä vuodenvaihteeseen 2016-17 asti Suomessa toimi kolme rahapeliyhtiötä (RAY, Veikkaus ja Fintoto), mutta nämä sulautettiin yhdeksi Veikkaus-yhtiöksi, jolla on rahapelien järjestämisen yksinoikeus.

EU sallii kilpailun rajoittamisen sillä edellytyksellä, että monopolin tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin, joiden toteutumista EU:n parlamentti ja komissio valvovat.

Veikkauksen pyrkimystä haittojen rajoittamiseen voi kuitenkin epäillä.

Rahapeliyhtiö tuntee pelaajiensa pelitavat ja pelituottojen tilastot paremmin kuin hyvin – ja osaa hyödyntää tietojaan. Viime helmikuussa Seura-lehti paljasti, että Veikkaus sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asuinalueille. Automaatit on keskitetty alueille, missä on matalimmat tulot, alhaisin koulutusaste ja korkein työttömyysaste.

Veikkaus siis hakee tuottoja sieltä, missä rahapelien haitat ovat oletettavasti suurimmat.

Niin kauan kuin nykyinen järjestelmä säilyy, menevät tuotot yleishyödylliseen toimintaan. Rahapelien tuotto käytetään arpajaislain 17 pykälän mukaisesti urheilun ja liikuntakasvatukseen sekä tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen (53% tuotoista), terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (43% tuotoista) sekä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen (4 prosenttia tuotoista).

Vertaisryhmät auttavat peliriippuvuuteenkin

Päihdelinkki.fi-sivuston mukaan pelaamisen seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia ja ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä ja sosiaalisina sekä taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa.

Sivuston mukaan peliriippuvuuden liittyminen toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai päihdeongelmaan, tuo suuria haasteita palvelujärjestelmälle tunnistaa ja auttaa kokonaisvaltaisesti asiakasta.

Peliriippuvuus tai pelihimo luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin ja se kuuluu toiminnallisiin riippuvuuksiin. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin, kertoo Päihdelinkki-sivusto.

Peliriippuvuuteen on saatavissa apua esimerkiksi erilaisista vertaisryhmistä.

Merkitykselliset kohtaamiset voivat auttaa ongelmallisesti pelaavaa hakeutumaan avun pariin tai vähentämään pelaamistaan, väittää valtakunnallinen sosiaalialan järjestö Sosped. Pelirajat’on on Sosped säätiön valtakunnallista vertaisryhmätoimintaa ja se tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Järjestön mukaan vertaistukiryhmissä kohtaamiset syventyvät, kun rahapelaajat ja heidän läheisensä pääsevät jakamaan kokemuksiaan saman kokeneiden kanssa. Pelirajat’on-toiminnan tekemä selvitys osoittaa, että ymmärrys toimii syyllistämistä tehokkaammin.

”Olin aivan pohjalla. Olin heikko ja inhosin itseäni syvästi. Vaikka en nähnyt itsessäni mitään hyvää tai arvokasta, silti vierelleni ilmestyi kaksi ihmistä, jotka halusivat auttaa minua kaikista teoistani huolimatta”, kertoo kirjailija ja Pelirjat’on-vertaisohjaaja Jenna Mäkelä. Hän on entinen ongelmapelaaja.

Peliriippuvaisesta vertaisohjaajaksi

Mäkelä kouluttautui Pelirajat’on-vertaisohjaajaksi, koska hänen kotipaikkakunnallaan Porissa ei ollut omaa vertaisryhmää rahapeliongelmasta kärsiville. Vertaistuen myötä hän on huomannut, että vuosia vaivannut yksinäisyys on myös helpottanut.

”Tavatessani ensimmäistä kertaa muita rahapeliriippuvaisia, näin itseni myös ensimmäistä kertaa vuosiin. Kuuntelin, miten ihmiset kertoivat asioista, joista olin kuvitellut vain itse kärsiväni. Minä näin heidät, pelurit tavallisina ihmisinä. Kuulin tarinoista heidän surunsa ja pelkonsa ja toisaalta toivon; toivon siitä, että me yhdessä pystymme selviämään ja löytämään itsestämme voimavarat elämään. Sinä päivänä näin itseni ensimmäistä kertaa vuosiin”, hän kuvailee.

Mäkelän ohjaama vertaisryhmä käynnistyy Porissa syyskuun aikana. Ryhmään on ollut paljon tulijota. Samoihin aikoihin käynnistyvät myös toiset Pelirajat’on-vertaisryhmät eri puolilla Suomea. Ryhmien ohjaajina toimivat Mäkelän tavoin entiset pelaajat. Vertaisryhmissä osallistujat pääsevät purkamaan tilannettaan toisten saman kokeneiden kanssa.

”Kun ryhmissä kuulen ihmisten onnistumisista, se auttaa minua vielä tänäkin päivänä hälventämään menneisyyteni painolastia. Ja kun ryhmässä joku kertoo epäonnistuneesta viikosta, sydämeni pakahtuu siitä tiedosta, että hänelle on paikka, jossa asiasta kertoa. Hänellä on ryhmä, joka tukee silloinkin, kun omat askeleet ovat raskaat”, kuvailee Mäkelä.

Sosped-säätiön alainen Pelirajat’on toimii yli 20 paikkakunnalla. Monipuoliseen vertaistukeen kuuluvat vertaisryhmien lisäksi chat sekä vertaispuhelut.

Pelirajat’on-toiminnan teettämä selvitys tukee merkityksellisten kohtaamisten ja avoimen keskustelun merkitystä oleellisena osana toipumista. Selvityksen mukaan ymmärrys ja ratkaisukeskeisyys edistävät pelaamisesta keskustelua siinä missä syyllistäminen tyrehdyttää keskusteluja.

Peliriippuvuuteen on saatavissa apua myös A-klinikoilta ja pääkaupunkiseudulla Peliklinikka palvelee ongelmapelaajia. Lisäksi Suomessa toimii Pelirajat’on lisäksi muitakin vertaisryhmiä.