Pikaluottoja koskevaan lainsäädäntöön on esitetty kaivattuja parannuksia, mutta se jättää porsaanreiän pitkäaikaisille kulutusluotoille, varoittaa Takuusäätiö.
Verkossa ja tekstiviestein haettaviin pikaluottoihin on liittynyt ongelmia, joihin on haettu ratkaisua useilla asteittain koventuneilla lainmuutoksilla.
Vuoden 2013 lainmuutoksessa tavoitteena oli vähentää ja estää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia asettamalla alle 2000 euron suuruisille rahaluotoille korkokatto. Korkokaton säätämisen jälkeen alle 2000 euron rahaluoton todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko 50 prosenttia.
Korkokaton uskottiin tuovan ratkaisun kohtuuttomiin korkoihin. Todellisuudessa nämä oletukset ovat osoittautuneet virheellisiksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kolmen vuoden aikana tehdyt havainnot vahvistavat, että tavoitteet eivät ole toteutuneet.
”Pikaluottoyhtiöt ovat pääosin siirtyneet myöntämään korkokaton ulkopuolelle jääviä 2 000 euron tai sitä suurempia luottoja, joissa korot ovat yleisesti yli 100 prosenttia tai jopa huomattavasti korkeammat”, KKV toteaa.
Pikavippien lainsäädäntö tiukentuu
Oikeusministeriö on valmistellut oikeusministeri Antti Häkkäsen linjausten mukaisesti tiukennuksia pikaluottoja koskevaan lainsäädäntöön.
Keskeinen ehdotus on, että korkokatto koskisi jatkossa kaiken suuruisia kulutusluottoja. Nykyisin siis korkokatto koskee vain alle 2000 euron suuruisia kulutusluottoja.
Nykyinen todelliseen vuosikorkoon perustuva korkokattomalli korvattaisiin uudenlaisella korkokattomallilla. Ehdotettu malli olisi kuluttajalle nykyistä ymmärrettävämpi: nostetulle luotolle perittävälle korolle oma rajansa ja muille luottokustannuksille omansa.
Luoton enimmäiskorko voisi olla esimerkiksi 30 prosenttia, minkä lisäksi kuluttajalta saisi periä vähäisessä määrin muita luottokustannuksia, joiden enimmäismäärä määräytyisi luoton määrän tai luottorajan sekä luottoajan mukaan.
Sääntelyn arvioidaan olevan myös nykyistä tehokkaampaa ja sen noudattamisen ja valvonnan yksinkertaisempaa. Tarkka korkokaton suuruus linjataan lausuntokierroksen jälkeen.
Lisäksi ehdotetaan, että jos luotonantaja rikkoo korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saisi ehdotuksen mukaan periä korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan.
Lainsäädäntöön jää porsaanreikä
Takuusäätiö pitää erittäin tarpeellisena hallituksen esittämiä kulutusluottoihin liittyviä lainsäädännön muutoksia. Säätiö kertoo tiedotteessaan, että lainsäädännön muutoksilla voidaan vähentää monia kalleimpien pikalainojen aiheuttamia velkaongelmia.
Lakiehdotuksessa ei ole kuitenkaan ennakoitu uudistusten aiheuttamia tulevia ongelmia, vaikka se olisi mahdollista luotonkäyttäjien ja -myöntäjien tiedossa olevan käyttäytymisen perusteella, Takuusäätiö kritisoi.
Säätiön mukaan uusin kasvava ongelma ovat kymmenien tuhansien eurojen vakuudettomat kulutusluotot.
Vakuudettomille kulutusluotoille myönnetään jo tälläkin hetkellä Takuusäätiön mukaan alle 30 prosentin korolla, mutta hyvin pitkällä takaisinmaksuajalla. Jos korkokattoa ja muita pikalainaehtoja kiristetään, pikalainoja myöntäville rahoitusyhtiöille on kannattavaa siirtyä tarjoamaan tämänkaltaisia luottoja.
Säätiön mukaan korkokaton kiristämisen lisäksi pitäisi ehkäistä pitkistä laina-ajoista syntyviä kohtuuttomia lainakustannuksia.
Laina-aikaa pidentämällä kuukausierästä saadaan houkuttavan pieni, säätiö varoittaa. Kokemuksesta tiedetään, että lainanottajat valitsevat usein pienimmän mahdollisen kuukausierän. Tällöin luotonantaja puolestaan saa voittonsa siitä, että velallinen maksaa pitkän ajan kuluessa korkokaton mukaisia korkoja ja kuluja lopulta yli alkuperäisen pääoman.
”Esimerkiksi eräälle asiakkaallemme oli myönnetty noin 16 000 euron laina, jonka kuukausierä on 310 euroa ja takaisinmaksuaika 15 vuotta. Lainan todellinen vuosikorko on 25,25 prosenttia. Jos lainanottaja maksaa lainansa pois maksusuunnitelman mukaan, niin loppusumma on velkakirjan mukaan 56 750 euroa”, kuvailee Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman.
Takuusäätiö ehdottaa kustannuskattoa
Tämä olisi Takuusäätiön mukaan vältettävissä Ruotsissa ja Britanniassa käytössä olevalla kustannuskatolla, jonka mukaan luottokustannukset eivät saa ylittää luoton määrää.
Sanktioita on parannettu, mutta ennakkovalvontaan on saatava riittävästi resursseja, Takuusäätiö vaatii.
Sanktioksi kuluttajaluottoihin liittyvän korko- ja luottokustannuskaton rikkomisesta esitetään, ettei velkoja saa periä korkoa ja luottokustannuksia lainkaan. Se on säätiön mukaan toivottu parannus, mutta kuluttajaviranomaisille on turvattava myös riittävät mahdollisuudet puuttua rikkomuksiin ajoissa.
Mikäli korko- ja luottokustannuskaton rikkomisen valvonta jää vasta tuomioistuinvaiheeseen, velalliset voivat tietämättömyyttään maksaa lainvastaisia velkoja pois välttääkseen maksuhäiriömerkintää ja perintää. Tällöin vaarana on, että maksuongelmissa olevat velalliset käyttävät velkojen maksuun pitkäaikaista ja kallista kulutusluottoa, säätiö toteaa.
Takuusäätiö oli mukana seurantaryhmässä, jonka tehtävänä oli tukea hallituksen esityksen valmistelutyötä.
