Oikeusministeri Antti Häkkäsen teettämässä selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri.
Suomen kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut historiallisen korkeaksi. Lisäksi kotitaloudet ovat velkaantuneet epäsuorasti, kun suurten taloyhtiölainojen käyttö on yleistynyt rakennettaessa uusia asuntoja. Kokonaiskuvaa velkaantumisesta hämärtää myös se, että kotitaloudet ottavat entistä enemmän lainaa muualta kuin perinteisiltä pankeilta.
Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, eli velkaantumisaste on noussut jatkuvasti viimeisen 20 vuoden ajan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1997 velkaantumisaste oli noin 60 prosenttia, kun se nyt on jo lähes 130 prosenttia.
Ylivelkaantuminen näkyy myös ennätyksellisen korkeina maksuhäiriöinä.
Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli kesäkuun lopussa yli 379 000 henkilöä, mikä on jälleen uusi ennätys. Yhtiön mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien.
Yli puolet kaikista tällä hetkellä Asiakastiedon rekisterissä olevista henkilöistä on saanut uusia merkintöjä tämän vuoden aikana. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 merkintää.
Valmiiksi ylivelkaantuneet ovat edelleen aktiivisia luottomarkkinoilla. Velkaantuminen jatkuu ja moni yrittää hoitaa ongelmaa uudella luotolla.
”On tärkeää ymmärtää, että varsinainen ongelma on ns. monivelkaisuus. Samoilla henkilöillä on asuntolainaa, kulutusluottoa, avoimia korttiluottoja, kuukausimaksullisia palveluita jne. Yllättävän monen suomalaisen ongelma on myös pelaaminen, johon rahaa uppoaa holtittomasti”, kertoi liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä heinäkuussa.
Oikeusministeri ehdottaa positiivista luottorekisteriä
Ylivelkaantumiseen etsitään nyt ratkaisua positiivisen luottorekisterin avulla.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen teettämässä selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri, kertoo Oikeusministeriö tiedotteessaan. Positiivisten luottotietojen tarve on selvityksen mukaan ilmeinen ottaen huomioon luottojen tarjonnan kasvu, luotonannon digitalisoituminen, kotitalouksien velkaantuminen sekä kansainvälinen käytäntö.
”Nykyistä kattavammat tiedot luotonhakijan maksukyvystä antaisivat luottolaitoksille paremmat mahdollisuudet ja velvollisuudet tehdä vastuullisempaa luottotoimintaa”, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.
Yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen laatimassa selvityksessä arvioitiin tarvetta kerätä ja jakaa luottotietotoiminnassa maksuhäiriötietojen lisäksi myös muita luotonhakijoiden maksukykyä ilmentäviä positiivisia luottotietoja. Tällaisten tietojen saatavuus voisi eri arvioiden mukaan vähentää luotonantajille koituvaa riskiä, edistää vastuullista luotonantoa ja ehkäistä ylivelkaantumista.
Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat. Henkilön hakiessa esimerkiksi lainaa, rahoitusyhtiö tai pankki ei näkisi pelkästään asiakkaan mahdollisia maksuhäiriömerkintöjä luottotietorekisteristä, vaan luotonantaja pystyisi näkemään reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja pääomat sekä näkemään hakijan tulot.
Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, jossa ei ole vielä käytössä positiivista luottorekisteriä. Suomen lisäksi sitä ei ole käytössä ainoastaan Tanskassa ja Ranskassa. Esimerkiksi Ruotsissa luottotietorekisterissä on tiedot hakijan veloista, tuloista, kiinteistöomistuksista ja maksukäyttäytymisestä. Suomessakin on ollut vuodesta 2013 käytössä asiakkaan suostumukseen perustuva eräiden luotonantajien järjestelmä positiivisten luottotietojen keräämiseen.
Myös muita keinoja vastuullisen luotonannon vahvistamiseksi etsitään
Ehdotettu positiivisten luottotietojen rekisteri muodostuisi sekä kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista että myös luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri perustettaisiin vuonna 2019 toimintansa aloittavan tulorekisterin yhteyteen ja rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.
Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Lainsäädännössä tulisi myös määrittää seuraamukset tilanteisiin, joissa luotonantaja laiminlyö tarkistamisvelvollisuutensa.
Vastuullisen luotonannon vahvistamiseksi selvityksessä ehdotetaan lisäksi kulutusluottojen markkinoinnin rajoittamista. Markkinoinnissa olisi painotettava luottoa ja sen ehtoja koskevaa informaatiota mielikuvamainonnan sijaan.
Suomen Asiakastiedon toimitusjohtajan mielestä positiivinen luottorekisteri on silti liian hidas lääke ylivelkaongelmiin.
Lainsäädäntömuutoksia edellyttävä uusi rekisteri on auttamatta liian hidas ratkaisu alati pahenevaan ongelmaan, Asiakastiedon toimitusjohtaja Jukka Ruuska toteaa.
”Asiakastiedon luottotietorekisterissä on tällä hetkellä 379 000 kuluttajaa, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää, ja joukko on kasvanut koko ajan jo vuosikymmenen. Talouden sykleissä vähintään viiden vuoden odotus käytännössä tarkoittaisi, että ennen uuden rekisterin käyttöönottoa ehtii tulla taantuma, joka entisestään pahentaa kuluttajien tilannetta”, Ruuska jatkaa.
