Momentum-sijoitusstrategia perustuu sijoituskohteen trendin hyödyntämiseen. Strategia vaatii kuitenkin lujia hermoja.
Momentum on liikeimpulssia ylläpitävä voima, liikettä jolla on suunta. Se voi ilmetä kahdenlaisena: positiivisena ja negatiivisena. Sijoittamiseen sovellettuna sijoittaja ostaa siinä eniten kallistuneita osakkeita ja myy eniten halventuneita.
Momentum-sijoittaminen perustuu tekniseen analyysiin. Sen taustalla on oletus että osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä, jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Strategiaan luottava sijoittaja siis myös uskoo että markkinat eivät ole tehokkaat – historiatiedolla voi saavuttaa ylituottoja.
Tätä trategiaa verrataan usein kasvustrategiaan, sillä strategiassa sijoitetaan monesti kasvuosakkeisiin tai ainakin osakkeisiin, joilla on kasvuosakkeiden luonteenpiirteitä, kuten korkeat arvostustunnusluvut, kasvavat tuotot ja yrityksen nopea kasvu. Kuitenkaan kyse ei ole täsmällisesti ottaen ihan samasta asiasta, sillä momentum-strategiassa oleellista on erityisesti kurssikehityksen trendin hyödyntäminen.
Toimiiko momentum?
Strategian toimivuudesta on saatu rahoitustutkimuksessa positiivia havaintoja niin Yhdysvaltojen, Euroopan kuin kehittyvienkin markkinoiden pörssiaineistoilla.
Esimerkiksi N. Jegadeesh, ja S. Titman tutkivat vuonna 1993 amerikkalaisaineistolla vuosien 1965–1989 välisen ajan pörssiaineistolla momentum-strategian toimivuutta. Tutkijat testasivat muun muassa strategiaa, jossa ostettiin viimeisen kuuden kuukauden aikana parhaiten menestyneiden 10 prosentin osakkeita ja myytiin lyhyeksi heikoiten menestyneiden 10 prosentin osakkeita. Tätä positiota pidettiin puoli vuotta. Valittu strategia tuotti kuukausitasolla yhden prosentin eli vuosittain keskimäärin noin 12 prosentin kumulatiivisia ylituottoja.
Myös muilla aikajaksoilla ja markkinoilla on saatu näyttöä momentum-strategian toimivuudesta. Tosin tietyillä Aasian osakemarkkinalla momentum-ilmiö on havaittu hieman heikompana kuin Yhdysvaltojen tai Euroopan markkinoilla.
Mistä momentum johtuu?
Ajatus siitä että pelkkä kasvutrendissä olevien osakkeiden peesaaminen voisi olla tuottoisaa sijoitustoimintaa vaikuttaa tehokkaiden markkinoiden oletuksen näkökulmasta lähes mahdottomalta. Jos kaikki oleellinen tieto on jo leivottu osakkeen hintaan, miten pelkkä menneen kurssikehityksen seuraaminen voisi olla hyödyllistä?
Ilmiötä on selitetty useilla tavoilla, monet niistä perustuvat niin sanotun behavioristisen taloustieteen oletuksille.
Ankkuri-ilmiö
Ankkuri-ilmiö tarkoittaa sitä, että sijoittajat usein pitävät kiinni vanhoista näkemyksistään yrityksen tai osakkeen tilasta ja ovat haluttomia muuttamaan niitä uuden informaation julkistamisen jälkeenkään. Sijoittajan näkemys osakkeen oikeasta hintatasosta on usein sidottuna osakkeen aikaisemmin vallinneeseen hintatasoon tai hintahaarukkaan.
Piensijoittajat
Jotkut tutkijat ovat esittäneet että momentum-ilmiö johtuu piensijoittajien epärationaalisesta kaupankäynnistä. Tämän oletuksen mukaan piensijoittajat eivät reagoi uuteen informaatioon välittömästi ja he sortuvat laumakäyttäytymiseen, joka usein johtaa kurssinousun jatkumiseen ilman mitään varsinaista fundamentteihin perustuvaa syytä.
Reagointi uuteen informaatioon
Yksi selitys momentumille voi alla se, että markkinoilla esiintyy lyhyen aikavälin alireagointia uuteen informaation. Yksittäiset sijoittajat saattavat olla hitaita tai haluttomia vaihtamaan aikaisempaa käsitystään osakkeen arvosta vaikka markkinoille tulee uutta informaatiota. Lyhyen aikavälin alireagointi myös johtaa väistämättä pitkän aikavälin ylireagointiin osakkeen kurssissa.
Uusi informaatio saattaa johtaa myös ylireagointiin siten, että markkinoille tuleva uusi informaatio vahvistaa vanhan informaation, ja saa sijoittajat siten ylireagoimaan – ja tämä johtaa momentum-tuottoihin.
Uusi informaatio leviää epätasaisesti
On myös esitetty, että uusi informaatio levittäytyy markkinoille epätasaisesti ja hitaasti. Näin ollen yritysten, joiden uusi informaatio levittäytyy markkinoille hitaammin kuin muilla, pitäisi tuottaa suurempia momentum-tuottoja. Tätä väitettä tukee se havainto että strategian tuotot ovat yleensä suurempia pienissä ja vähemmän analysoitujen yhtiöiden osakkeissa.
Riski
Markkinoiden tehokkuuteen uskovat tutkijat ovat esittäneet, että momentum-strategian ylituotojen johtuvan ainoastaan niiden kohdeosakkeiden suuremmasta riskistä. Mikäli tämä väite pitäisi paikkansa, ei tällä strategialla itseasiassa olisi mahdollista saavuttaa sellaisia ylituottoja jotka ovat riskikorjattuja. Jos riski on ainoa selittävä tekijä, ei havaittu momentum olisi ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa.
Strategia on ilmiönä mielenkiintoinen, koska se väittää että pelkästään markkinoiden suuntaa seuraamalla on mahdollista rakentaa toimiva sijoitusstrategia. Jos ilmiö pitää paikkansa on se silti strategiana haastava. Vahvassa kasvutrendissä olevat osakkeet saattavat myös romahtaa nopeasti. Usein suositellaankin, että momentum-strategia tulisi rakentaa siten, että sitä täydennetään tunnuslukuihin perustuvalla fundamentti-strategialla.
Lähde: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/66369/nbnfi-fe201012213149.pdf?sequence=3
Artikkeli on julkaistu aiemmin SalkunRakentaja-sivustolla marraskuussa 2012.
