Joukkorahoituksen käyttämisellä on ehdottomasti paikkansa osana yritysten ja niiden kasvun rahoittamista. Samalla pk-yrityksille suunnatut vakuudelliset lainat tuovat uusia mahdollisuuksia mukanaan myös sijoittajille.
-KAUPALLINEN YHTEISTYÖ-
Joukkorahoituksen käyttämisellä on ehdottomasti paikkansa osana yritysten ja niiden kasvun rahoittamista. Samalla pk-yrityksille suunnatut vakuudelliset lainat tuovat uusia mahdollisuuksia mukanaan myös sijoittajille.
Yritykset hakevat yhä useammin täydentävää rahoitusta lainamuotoisen joukkorahoituksen parista. ”Lainamuotoinen joukkorahoitus on yritykselle usein nopea ja helppo tapa hakea väliaikaista rahoitusta erikoistilanteiden varalta. Tällaisia erikoistilanteita ovat esimerkiksi yrityskaupat tai sukupolven vaihdokset, nopean kasvuvaiheen rahoitus ja kiinteistöjen kehityshankkeet”, kertoo Vaurauden konttorinjohtaja Mikko Kiuttu-Cerell.
Sijoittajalle lainamuotoinen joukkorahoitus on siitä kätevää, että se on mahdollisimman suora sijoitus yritykseen ilman välikäsiä, Kiuttu-Cerell kertoo. ”Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tuotto ja yritysten nimet ovat selkeästi nähtävissä verkkopohjaisen sijoittajaportaalin avulla.
Lainamuotoisen joukkorahoituksen suosio kovassa kasvussa
Mikko Kiuttu-Cerell siteeraa Suomen Pankin tuoreita tilastoja ja kuvaa alan voimakasta kasvua. Lainamuotoista joukkorahoitusta myönnettiin 75,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Se on 64 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 ja vaurauden osuus koko potista oli noin 40 miljoonaa euroa.
Vaurauden konttorijohtaja Kiuttu-Cerell painottaa, että joukkorahoituksen rooli on usein täydentävä ja Vauraus toimii usein pankkien, Finnveran sekä kiinteistöjen rahoittamiseen erikoistuneiden toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Käytännössä täydentävä rahoitus tarkoittaa usein myös sitä, että Vaurauden rahoittamat yritykset ovat käyneet useammankin eri tahon seulan läpi. Yleensä pankki on kohteen rahoittamisessa keskeisessä asemassa, mutta välillä sijoittavat voivat olla hetkellisesti ainoa velkoja. Esimerkkinä tästä toimivat rakennus- ja kiinteistöhankkeiden investointien käynnistäminen sijoittajan riskillä vakuuksia vastaan. Myöhemmin rahoitus korvataan pankin myöntämällä (yhtiö)lainalla. Toinen esimerkki ovat kasvavat leasing-yhtiöt, joiden on haastavaa saada pankista rahoitusta, koska niiden toiminta on pankin kanssa kilpailevaa. Leasing-tulot voidaan pantata, kunnes sijoittajille on lainan pääoma korkoineen maksettu takaisin.
Yksi syy lainamuotoisen joukkorahoituksen suosion kasvusta liittynee sijoitusmuodon tuomaan hajautushyötyyn. Osakkeet ovat hyvä sijoituskohde, mutta osakkeissa on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen ongelma on suuri arvonvaihtelu ja toinen on niiden keskinäinen korrelaatio. Korrelaatio tarkoittaa sitä, että osakkeiden arvot seuraavat toisiaan. Jos pörssi laskee voimakkaasti, laskevat kaikkien osakkeiden hinnat.
Sijoittamalla osan varoistaan korkotuotteisiin saa sijoittaja käsiinsä kokonaisuuden, jonka arvonvaihtelu on tasaisempaa. Toisaalta suomalaisten nollakorkoisilla pankkitileillä makaavat 82 miljardia euroa eivät tuota mitään.
Tähän kokonaisuuteen lainamuotoinen joukkorahoitus tuo mielenkiintoisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon. ”Kuukausittain saatava korkotuotto myös miellyttää sijoittajaa, jonka voi automaattisesti uudelleensijoittaa uusiin yrityslainoihin”, Kiuttu-Cerell kertoo.
Vakuudellista joukkorahoitettua yrityslainaa
Yksi keskeinen ja sijoittajan kannalta positiivinen muutos on, että Vauraus tarjoaa nyt perinteisen lainamuotoisen joukkorahoituksen rinnalla reaalivakuudellisia lainoja.
Sijoittajan riski pienenee, kun lainaa taataan kiinteällä ja myytävissä olevalla omaisuudella. Lainoissa käytettävä reaalivakuus koostuu tyypillisesti kiinteistöistä ja asunnoista, jotka ovat jo olemassa tai rakenteilla.
Vakuudellisen yrityslainan rakenne on sellainen, että korot maksetaan aina kuukausittain sijoittajalle. Pääoma maksetaan lyhyissä lainoissa kerralla, pidemmissä (useiden vuosien) lainoissa sijoittaja saa myös lyhennykset kuukausittain. Vaurauden välittämien vakuudellisten yrityslainojen kokoluokka on 1-5 miljoonan välissä. ”Esimerkiksi elokuussa markkinapaikkamme tarjosi avoimia sijoituskohteita yli 10 miljoonan euron edestä.” Kiuttu-Cerell hehkuttaa.
Kiuttu-Cerell muistuttaa sijoittajia hajauttamisen tärkeydestä myös vakuudellisten yrityslainojen kohdalla. Aina voi jotakin yllättävää tapahtua ja asiat eivät menekään suunnitellusti, jolloin takaisinmaksuajat venyvät ja pahimmillaan voidaan joutua realisoimaan vakuuksia. On selvää, että sijoittajat joutuvat odottamaan rahojaan ja osittainen pääoman menettämisen riski on aina olemassa. Sijoittajan kannalta takaisinmaksun myöhästyminen on ikävää, mutta toisaalta myös myöhästymisajalta kertyy korkoa.
Yksityissijoittajat pääsevät vakuudellisiin yrityslainoihin kiinni kaikenlaisilla summilla. Minimi- tai maksimisummaa ei ole, kukin sijoittaja päättää sijoitussuunnitelman avulla itselleen sopivat kriteerit tai halutessaan valikoi kohteita yksitellen.
”Vakuudelliset korkolainapaperit ovat kuin modernisoituja joukkovelkakirjalainoja, joista moni saa itselleen hajautetun sijoitussalkun ja kiinteää tuottoa yrityksiltä kuukausittain”, Kiuttu-Cerell kiteyttää.
Institutionaalisista sijoittajista monet kaipaavat salkkuunsa tasaista hyvää korkotuottoa ilman suoraa pörssiriippuvuutta. Suomalaisten pk-yritysten lainoihin hajauttaminen on fiksu ratkaisu kaikkien kannalta. ”Sijoittajan saama 5-7 prosentin tuotto kulujen jälkeen vakuudellisista yrityslainoista on saanut myös institutionaalisten sijoittajien kiinnostuksen heräämään Vaurauden alustan kautta järjestettyihin lainoihin”, Kiuttu-Cerell kertoo.
