Osta halvalla, myy kalliilla, helppoa kuin heinänteko. Ei suinkaan, sillä ostojen ja myyntien oikea ajoittaminen käytännössä lähes mahdotonta. Ehkä juuri ajoittamisen vaikeudesta johtuen useimmat sijoitustrategiat perustuvat oikeiden sijoituskohteiden etsintään. Harvassa strategiassa lähtökohtana on sijoituskohteiden arvon ajallisen vaihtelun hallinta.
Kahden yksinkertaisen sijoitusstrategian, cost averaging ja value averaging -strategian tavoitteena on auttaa sijoittajaa helpottamaan sijoitusten ajoituksen vaikeutta. Näissä strategioissa pyritään äärimmäisen yksinkertaisella kaavalla kohtuulliseen tuottoon riippumatta siitä kuinka paljon sijoituskohteen arvo vaihtelee.
Seuraavassa kuvataan näiden strategioiden ideat, ja esitetään yksinkertaiset esimerkit strategioiden käytöstä. Molemmat sijoitusstrategiat sopivat parhaiten indeksisijoittamiseen, yksittäisten osakkeiden ostamiseen ne sopivat huonommin. Lisäksi ne sopivat parhaiten osta ja pidä -tyyppiseen strategiaan.
Cost averaging -strategia
Cost averaging -strategia (tai dollar cost averaging -strategia) on näistä yksinkertaisempi. Sen ideana on, että sijoittaja ostaa säännöllisesti – tyypillisesti kuukausittain tai neljännesvuosittain – tasasuuruisella summalla samaa sijoituskohdetta. Cost averaging -strategia soveltuu parhaiten sijoituskohteisiin joissa on voimakas volatiliteetti eli arvon vaihtelu. Esimerkiksi joukkovelkakirjoihin sijoittaessa sen hyöty on vähäisempi koska joukkovelkakirjojen volatiliteetti on yleensä alhainen.
Strategian etu on ilman muuta sen yksinkertaisuus. Strategiaa on helppo soveltaa esimerkiksi rahastojen kuukausisäästämiseen, jossa käyttötililtä siirtyy esimerkiksi kuukausittain vakio sijoitussumma rahastoon.
Toinen tärkeä etu strategiassa on, että siinä automaattisesti ostetaan osakkeita enemmän silloin kun kurssi on alhaalla, ja ostetaan vähemmän silloin kun kurssi on korkealla. Strategiassa siis vältytään tilanteelta jossa osakkeita ostetaan salkkuun paljon ylihintaan. Sijoitussalkun ajallinen hajauttaminen tapahtuu cost averaging -strategiassa automaattisesti.
Haittapuolena strategiassa on, että siinä sijoittaja ei pääse täysimääräisesti hyödyntämään mahdollisesti voimakasta nousutrendiä koska sijoituskohdetta ostetaan myös nousutrendin loppuvaiheessa jo korkealla hinnalla.
Value averaging -strategia
Value averaging -strategia on viime vuosina lisännyt suosiotaan. Strategiassa sijoitetaan enemmän kun sijoituskohteen arvo laskee, ja vähemmän kun arvo nousee. Strategiassa siis ostot painottuvat enemmän alhaisille kursseille kuin cost averaging -strategiassa. Strategian ideana on ostaa (tai myydä) säännöllisesti sellaisella summalla jolla sijoitussalkun markkina-arvo nousee vakiosummalla.
Eli jos salkun arvo on laskenut, sijoitetaan enemmän ja jos salkun arvo on noussut sijoitetaan vähemmän. Jos salkun arvo nousee riittävästi, saatetaan jopa myydä jotta salkun arvon vakiomuutos säilyy.
Strategiassa siis salkun kunkin hetken markkina-arvo nousee tasaisella summalla, mutta kunkin sijoitushetken sijoituspanos vaihtelee.
Strategian etuna on, että siinä ostot painottuvat vahvasti niille ajanjaksoille joilla kurssit ovat alhaalla. Strategia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen ja helposti sovellettavissa käytäntöön kuin cost averaging -strategia. Strategiassahan on käytännössä joka periodilla laskettava sijoitettava panos.
Strategia vaatii käytännössä kohtuullisen suuren käteiskassan, koska tilanteissa joissa sijoitussalkun arvo tippuu rajusti, täytyy strategiassa pystyä sijoittamaan suhteellisen suuri lisäpanostus sijoituskohteeseen.
Laskentaesimerkki
Ohessa kahdella yksinkertaisella esimerkillä osoitettu miten strategiat toimivat. Esimerkeissä sijoitetaan periodeittain joko vakiosumma 1000 euroa (cost averaging -strategia) tai summa jolla salkun arvo nousee kullakin periodilla 1000 eurolla (value averaging -strategia). Esimerkissä on yksi sijoituskohde jonka arvo vaihtelee tarkasteluajanjaksolla.
Esimerkeissä ei ole huomioitu veroja eikä kaupankäyntikuluja.
Taulukoista nähdään että esimerkkitapauksessa value averaging johtaa parempaan kokonaistuottoon. Esimerkin value averaging -strategiassa on kaksi ajankohtaa jolloin sijoitusalkun kokoa pienennetään myymällä sijoituskohdetta.
Esimerkki 1: Cost Averaging -strategia | ||||
Kurssi | Osto EUR | Osto osakkeet kpl | Osakkeita yhteensä | Salkun arvo |
10 | 1000 | 100 | 100 | 1000 |
8 | 1000 | 125 | 225 | 1800 |
7 | 1000 | 143 | 368 | 2575 |
5 | 1000 | 200 | 568 | 2839 |
8 | 1000 | 125 | 693 | 5543 |
9 | 1000 | 111 | 804 | 7236 |
10 | 1000 | 100 | 904 | 9040 |
12 | 1000 | 83 | 987 | 11848 |
11 | 1000 | 91 | 1078 | 11860 |
10 | 1000 | 100 | 1178 | 11782 |
Ostot yhteensä EUR | 10000 | |||
Salkun arvo EUR | 11782 | |||
Tuotto% | 17,8% | |||
Esimerkki 2: Value Averaging -strategia | ||||
Kurssi | Osto (+) / Myynti (-) EUR | Osto (+) / myynti (-) osakkeet kpl | Osakkeita yhteensä | Salkun arvo |
10 | 1000 | 100 | 100 | 1000 |
8 | 1200 | 150 | 250 | 2000 |
7 | 1250 | 179 | 429 | 3000 |
5 | 1857 | 371 | 800 | 4000 |
8 | -1400 | -175 | 625 | 5000 |
9 | 375 | 42 | 667 | 6000 |
10 | 333 | 33 | 700 | 7000 |
12 | -400 | -33 | 667 | 8000 |
11 | 1667 | 152 | 818 | 9000 |
10 | 1818 | 182 | 1000 | 10000 |
Ostot yhteensä EUR | 7700 | |||
Salkun arvo EUR | 10000 | |||
Tuotto% | 29,9% |
Strategioiden riskit
Sekä cost averaging että value averaging strategia sopivat parhaiten rahasto- tai ETF-sijoittamiseen. Sovellettaessa strategioita esimerkiksi yksittäisiin osakkeisiin, on syytä olla varuillaan.
Strategiat saattavat nimittäin pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että sijoittaja ostaa jatkuvasti lisää laskevassa kurssissa olevaa osaketta. Toisin kuin rahaston tai ETF:n tapauksissa, saattaa osakkeen kurssilasku olla merkki yhtiön liiketoiminnan pahentuvista ongelmista. Tällöin voi käydä niin että sijoittajan odottamaa kurssinousua ei koskaan tulekaan. Lopulta sijoittajan salkussa on ylipainolla yhden yrityksen osakkeita – osakkeen, jonka keskiostohinta ylittää reilusti osakkeen markkina-arvon.
Molemmat strategiat vaativat sijoittajalta kurinalaisuutta ja lujia hermoja. Sijoittajan on pidettävä kiinni strategiasta myös silloin kun markkinatunnelmat ovat pohjamudissa.
Artikkeli on julkaistu alun perin SalkunRakentaja-sivustolla lokakuussa 2012.
Mielenkiintoista. Esimerkeissä sijoituskohteen loppuhinta on sama kuin alussa. Eli jos sijoittaja olisi tehnyt 10 000 euron kertasijoituksen heti alussa, olisi tuotto% nolla.
Lisäksi 10000 euroa olisi sitoutunut riskiseen sijoituskohteeseen koko tarkasteluperiodin ajan.
Cost averaging on pienisijoittajan perusstrategia. Tuosta value averaging -strategiasta en olekaan aiemmin kuullut. Äkkiseltään näyttää fiksummalta kun cost averaging.
Riskinä näissä on tietenkin putoaviin puukkoihin tarttuminen.
Value averaging on tosiaan fiksumpi – mutta vaatinee myös enemmän hermoja. Jos käsitin oikein, ostoja voi joutua tekemään rajustikin jos salkun arvo tippuu.
Mitenköhän value averagingin kanssa tulisi menetellä, jos oletetaan, että on allokoinut varojaan ETF:llä maantieteellisesti? Katsotaanko salkkua kokonaisuutena vai rivi riviltä?
Olen sijoittanut value averagingilla vuodesta 2010. Itse olen määritelly indeksisalkulle maantieteelliset painot ja sijoitan kuukausittain siihen rahastoon, joka on jäänyt eniten jälkeen tavoite painostaan.
Samaa ajattelin.
Toinen asia on, että jälkimmäisessä ei veroseuraamusta ole otettu mukaan, jos oikein ymmärsin.
Cost averaging on käytössä myös täällä.
Yksinkertaisen tehokkaat strategiat …
Kokeneen kommentit
Kokeneena sijoittajana uskallan kysyä, että olisikohan pallo täysin hukassa?
Mikään kaavamainen strategia ei voi menestyä irrallaan suhdanteista, irrallaan reaalitaloudesta tai irrallaan maailman osakemarkkinoista. Paljon enemmän pitää tietää yrityksistä, niiden tuotteiden menestyksestä ja osakemarkkinoista. Osakemarkkinoitahan ei voi ennustaa, mutta kuka tahansa tietää missä päin rahaa tehdään ja kuka menestyy?
Yksinkertaisin strategia on paneutua yrityksiin, niiden menestystekijöihin ja tuotteiden kilpailukykyyn. Jos ei ole alansa ykkönen tai paranna jatkuvasti tulostaan, eivät sijoittajat sinne rahojaan tuo. Tarvitaan yritysanalyysejä.
Vieläkin vaikeampaa on tunnistaa osakemarkkinoiden tila ja se mihin suuntaan ollaan menossa. Kyllä talouskasvu, keskuspankkien toimet ynnä maakohtaiset asiat painavat eniten osakemarkkinoilla. Tarvitaan paneutumista globaalien osakemarkkinoiden näkymiin maailman tärkeimmillä markkinoilla.