Asunnot ja kiinteistöt

Asuntomarkkinat ovat yhä selvemmin alueellisesti kahtiajakautuneet

asuntojen neliöhinnat asuminen asuntomarkkinat talous

Alueellinen polarisaatio eli kahtiajakautuminen on ollut nähtävissä asuntokaupassa jo pitkään, väittää Huoneistokeskus.

Kiinteistövälitysyrityksen mukaan tämä polarisaatio näkyy sekä kaupunkien ja maakuntien välillä, että niiden sisällä. Suuriin kaupunkeihin ja alueellisiin kasvukeskuksiin ihmisiä houkuttelevat opiskelu- ja työmahdollisuudet sekä kattavat palvelut.

”Polarisaatio asuntomarkkinoilla näkyy maantieteellisenä eriytymisenä sekä yleisesti eri asuntotyyppien rakentamisessa ja kysynnässä. Väkiluvun alueellinen kehitys ja muuttoliike näkyvät kysynnän muutosten kautta erityisesti asuntojen neliöhinnoissa”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen toteaa.

Kun tarkastellaan kaupunkeja, joissa väkiluvut ovat nousseet tai laskeneet voimakkaimmin viimeisen viiden vuoden aikana, on nähtävissä korrelaatio väkiluvun kehityksen ja asuntojen neliöhintojen (vanhat kaksiot) kehityksen välillä. Esimerkiksi Espoossa väkiluku nousi vuosina 2012–2017 yhdeksän prosenttia ja samana ajanjaksona vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat 16 prosenttia. Samoin Tampereella väkiluku nousi vuosina 2012 – 2017 seitsemän prosenttia ja vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat 16 prosenttia.

Mintos tarjoaa keskimäärin 12 prosentin tuoton - sijoita vertaislainoihin

Uusi sijoittaja saa 1 prosentin ylimääräisen koron sijoituksilleen 3 kuukauden ajaksi.

Avaa Mintos-tili

Sen sijaan esimerkiksi Salossa, jossa väkiluku vuosina 2012 – 2017 laski kolme prosenttia, myös vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat samalla ajanjaksolla 16 prosenttia. Sama ilmiö on nähtävissä myös esimerkiksi Kajaanissa (väkiluku-2 %, neliöhinnat -11 %) ja Kotkassa (väkiluku -2 %, neliöhinnat -13 %).

Vaikuttaa siltä, että kaupungin tai talousalueen väkiluvun kehityksellä ja asuntojen kauppamäärillä kyseisellä alueella ei kuitenkaan ole yhtä selkeää korrelaatiota kuin väkiluvun kehityksellä ja neliöhinnoilla.

”Väkiluvun nousu ei automaattisesti näy alueen kauppamäärien kasvuna, ainakaan välittömästi. Tähän voi vaikuttaa se, että myynnissä olevien asuntojen tarjonta ei halutuimmilla alueilla aina vastaa kysyntää sekä myös se, että iso osa esimerkiksi asuntojen uudistuotannosta kasvukeskuksissa päätyy vuokra-asunnoiksi. On myös huomattava, että ihmisten muuttaessa uudelle alueelle lähtöalueen asuntojen hintataso vaikuttaa siihen, pystytäänkö heti ostamaan oma asunto uudelta asuinpaikkakunnalta”, Purhonen kertoo.

Maakunnista Uudellamaalla väkiluku kasvoi vuosina 2012 – 17 kuusi prosenttia ja vanhojen kaksioiden neliöhinnat 15 prosenttia. Pirkanmaalla vastaava kehitys oli kolme prosenttia ja 15 prosenttia. Voimakkainta väkiluvun väheneminen vuosina 2012 – 2017 oli Kainuussa, jossa väkiluku laski viisi prosenttia ja neliöhinnat laskivat samalla ajanjaksolla 11 prosenttia.

Polarisaatiota on nähtävissä selkeästi myös kaupunkien sisällä eri kaupunginosien välillä. Keskusta-alueilla asunnonostajia olisi monilla alueilla enemmän kuin asunnoissa on tarjontaa.

”Asuinalueiden ja kaupunginosien maine vaikuttaa voimakkaasti alueen houkuttelevuuteen asuntomarkkinoilla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sijainti on aina tärkeä kriteeri, mutta nykyään hyviä liikenneyhteyksiä mitataan kilometrien sijaan liikkumiseen kuluvalla ajalla eli minuuteissa”, Purhonen huomauttaa.

Polarisaatiota nähdään jatkossa yhä enemmän myös korttelien sisällä eli polarisaation pienimmällä tasolla. Samassa korttelissa hyvin hoidetuissa asunto-osakeyhtiöissä asuntojen hinnat ja kysyntä tulevat jatkossa olemaan korkeammat kuin saman korttelin heikommin hoidetuissa ja peruskorjaamattomissa asunto-osakeyhtiöissä.

”Asunnonomistajille on jatkossa yhä tärkeämpää, että oman taloyhtiön asiat ovat kunnossa ja esimerkiksi isännöinti ammattitaitoisesti hoidettu, jotta asunnon arvo säilyy ja kehittyy positiivisesti”, Purhonen sanoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös