Suomessa keskimäärin 13 500 paria päätyy avioeroon joka vuosi, Suomen Yrittäjät kertoo. Eronneiden joukossaan on myös yrittäjiä, jotka eivät ole tehneet avioehtoa.
Ilman avioehtoa yrittäjän entisellä puolisolla on oikeus osaansa yrityksestä. Esimerkiksi yrityksen arvosta puolet saattaa kuulua kumppanille.
Asianajajat Olli Pohjakallio ja Jaana Juutilainen varoittavat, että yritysten arvon määritykset erotilanteissa voivat kestää pahimmillaan vuosia, kun sopua ei löydy.
Vaikka yritys olisi avioerohetkellä arvoton, tulee sille osituksessa usein hintalappu. Tällöin yrittäjä joutuu maksamaan avioerossa arvottomastakin yrityksestä entiselle puolisolleen.
Kun puolisot solmivat avioliiton tai rekisteröivät parisuhteen, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kohdistuu toisen puolison omaisuuteen.
Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, että avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä heidän omaisuuttaan ei jaeta avioliittolain pääsäännön mukaisesti tasan heidän kesken.
Puolisot voivat joko ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä taikka sen aikana tehdä avioehtosopimuksen. Sopimuksessa puolisot voivat sopia, ettei kummallakaan taikka toisella ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Avio-oikeus voidaan myös sulkea pois kokonaan taikka osittain. Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toiselle puolisolle kuuluvaan omaisuuteen kuten esimerkiksi tämän perintönä saamaan maatilaan.
Avioehtosopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi oikeutta.
Lähteet:
www. maistraatti.fi
www.yrittajat.fi
Plääh, plagiointia yrittajat.fi sivustolta.
Ei ole plagioitu vaan ihan normaalia referointia, lähde mainiten. Eikä juttu edes perustu pelkästään Yrittäjat.fi-sivujen sisältöön, vaan lisäksi lähteenä käytetty Maistraatin sivuja.
Ei ole vaikea arvata, mistä aatemaailmasta on peräisin pääsääntö, jonka mukaan yrityksen ja muukin varallisuus jaetaan erotilanteessa tasan.
Yleensähän mies on se joka hankkii yritykseen varallisuutta ja vaimo taas valitettavasti se, joka yrittäjän alituiseen poissaoloon tympääntyneenä etsii itselleen netistä uuden kumppanin. ”Tasa-arvoa” on siis se, että otetaan mieheltä rahat pois ja annetaan naiselle. Tosielämän tapauksia on varmaan tuhansia, itse tiedän vain pari.
Toisaalta avioehdolla taitaa olla tässä pieni rajoitus:
Sillä voidaan kyllä määrätä miehen perimä maatila miehen omaisuudeksi. Sillä ei kuitenkaan voine määrätä hänelle myös ns ”sijaantulevaa” omaisuutta, jolla maatilan arvo ex-vaimolle on korvattava ja joka tuossa tilanteessa voisi olla vaikka miehen tai pariskunnan yhdessä omistama vuokrahuoneisto, osakkeet tai pankkitilin varat.
Omaisuuden sijaantulon(suomeksi ehkä ”kompensaatiovelvoitteen”) voi tietääkseni estää vain tekemällä lahjoituksen. Joku lakimies voisi korjata ja tarkentaa.