Makrotalous

Italia on euroalueen tikittävä aikapommi

Markkinoiden kasvavat huolet Italian suhteen ovat perusteluja.

Markkinoiden kasvavat huolet Italian suhteen ovat perusteluja.

Maa on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja maa on ajautunut kasvaviin velkaongelmiin. Jos Italia ajautuisi niin syvään kriisiin, että se tarvitsee hätärahoitusta, muiden euromaiden auttamiskykyä koeteltaisiin toden teolla.

Italian valtionlainojen korkojen nousu on jatkunut jo keväästä asti. Tuolloin populistiset Legan ja viiden tähden liike aloittivat hallitusyhteistyön. Myös Italian 10 vuoden velkakirjojen korkoero Saksan pitkiin korkoihin on noussut korkeammalle kuin kertaakaan viiteen ja puoleen vuoteen.

Italia on kasvava huoli euroalueella. Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden tulisi pitää valtionvelan tulisi olla alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Italiassa velkataakka on kuitenkin noussut lähes 132 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tekee siitä tällä mittarilla mitattuna euroalueen toiseksi velkaantuneimman maan.

Saapasmaan valtiolla on velkaa noin 2 300 miljardia euroa, mikä kolmanneksi eniten koko maailmassa.

Lisäksi Italian populistihallituksen paisuva budjetti huolettaa sijoittajia, sillä saapasmaassa hyväksyttiin yllättävän löysä budjettialijäämä. Italia antaa julkisen talouden alijäämän kasvaa 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosina 2019–2021. Edellisen hallituksen tavoite oli 0,8 prosenttia.

Vaikka EU:n vaatimus 1,6 – 2,4 prosentin alijäämästä täyttyi niukasti, eivät kurinalaista talouspolitiikkaa toivoneet tahot voi olla tähän päätökseen tyytyväisiä.

Yksi pelko on maan luottoluokituksen lasku.

Elokuussa Fitch laski luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi- Luottoluokittaja S&P ilmoitti puolestaan perjantaina pitävänsä Italian luottoluokituksen ennallaan, eli tasolla BBB, mutta se alensi talouden näkymät ”negatiiviseksi” aiemmasta ”vakaasta”. Negatiivinen näkymä saattaa tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja alentaa Italian luokitusta seuraavan 24 kuukauden sisällä.

Lokakuun loppuun mennessä myös luottoluokittaja Moody’s päivittää Italian luottoluokituksen. Osa analyytikoista odottaa jonkin luottoluokittajan alentavan Italian luottoluokitusta lähiaikoina. Alhaisempi luottoluokitus olisi selvä signaali luottoluokittajilta sijoittajille, että Italiasta on tullut riskisempi sijoituskohde. Se tulisi nostamaan Italian valtiolainojen korkoja vielä nykyisestäkin.

Kenties suurin Italian huolenaihe on kuitenkin Euroopan keskuspankki EKP.

Viime vuosina Italian velkakirjojen omistuksia on nettomääräisesti lisännyt vain EKP. Italialaiset ja ulkomaalaiset yksityiset lainasijoittajat eivät ole lisänneet velkakirjojen omistustaan. Italian muut kuin pankit ovat jopa vähentäneet velkakirjojen omistuksia.

Italia velkakirjat EKP keskuspankki velkojat

Keskuspankki on ilmoittanut lopettanut velkakirjojen oston tämän vuoden loppuun mennessä. Se tarkoittaa sitä, että vähitellen keskuspankin taseesta velkakirjojen määrä vähenee velkakirjojen erääntyessä.

Keskeinen kysymys siis kuuluu, mitä tapahtuu, kun keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma lakkaa?

Kun keskuspankki ei enää osta velkakirjoja, joutuu Italia myymään niitä muille tahoille. EKP:n jäädessä pois velkakirjojen ostajien joukosta, vähenee velkakirjojen kysyntä, mikä puolestaan johtaa Italian velkakirjojen markkina-arvon laskuun ja koron nousuun.

Lisäksi täytyy muistaa mahdollisen pankkikriisin mahdollisuus. Italian pankeilla on maan valtionlainoja taseissaan 375 miljardin euron arvosta. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on varoittanut pankkien tilanteesta mutta tyrmännyt ajatukset siitä, että EKP ojentaisi Italialle auttavan käden.

Italian valtiolainojen korkojen nousu vaikuttaisi suoraan pankkien vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen. Euroalueella on saneerattu pankkeja pankkivalvonnan tiukassa ohjauksessa, ja italialaispankkien roskalainojen osuus pankkien kaikista saamisista on pudonnut parissa vuodessa 18 prosentista runsaaseen 10 prosenttiin, kertoo Helsingin Sanomat. Korkeariskisten roskalainojen osuus on silti selvästi enemmän kuin euroalueen keskiarvo, 4,8 prosenttia

Kommentoi
Ylös
>