Useimmat ihmiset ovat hirvittävän huonoja sijoittajia, väittää amerikkalainen sijoitusasiantuntija.
Useimmat ihmiset ovat hirvittävän huonoja sijoittajia, väittää amerikkalainen sijoitusasiantuntija.
Piensijoittajien tuottoja syövät eteenkin epäonnistuneet sijoituskohteiden ostojen ja myyntien ajoitukset. Sijoittajat siis ostavat kalliilla ja myyvät halvalla.
Monet sijoittajat ovatkin sitä mieltä että ajoittaminen tulisi unohtaa kokonaan.
”Ei ajoittaminen ole mahdotonta, se on enemminkin erittäin vaikeaa. Mielestäni on tuottavampaa keskittyä helpompiin ja yksinkertaisempiin asioihin”, toteaa Tinpie-sivuston ylläpitäjä ja Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi -kirjan kirjoittanut Mika Hyttinen.
Tutkimustulokset ajoittamisen onnistumisesta ovat karut. ”Tutkimusten mukaan analyytikkojen arviot markkinoiden tulevasta suunnasta ovat olleet oikeassa vain noin 50 prosenttisesti”, Hyttinen toteaa.
Ajoittamisen vaikeus näkyy myös rahastosijoittajien tuotoissa. Morningstar tutki, miten sijoittajien keskimääräinen dollari on tuottanut rahastoissa verrattuna siihen tuottoon, jonka rahastot ilmoittavat sivuillaan.
Tutkimuksessa rahastosijoittajien tuotot jaettiin kahteen komponenttiin. Sijoittajien tuotto on niin sanottu pääomapainotettu tuotto. Rahastojen ilmoittama tuotto on niin sanottu alipainotettu tuotto, joka kertoo kuinka paljon rahasto olisi tuottanut jos rahastoon sijoitettu summa olisi vain pidetty esimerkiksi viiden vuoden ajan.
Morningstarin tutkimus osoittaa, että sijoittajien tuotto on lähes 2,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin rahastojen ilmoittama tuotto. Keskimääräisen rahaston sijoittaja on saanut 4,81 prosentin vuosittaisen tuoton. Sen sijaan keskimääräinen rahasto on tuottanut 7,30 prosenttia.
Ostamalla ja myymällä rahasto-osuuksia sijoittajat ovat siis tehneet itselleen karhun palveluksen. Aktiivinen rahastokauppa on keskimäärin johtanut huonompaan lopputulokseen kuin niin sanottu osta ja pidä -sijoitusstrategia.
Epäonnistunut ajoitus johtuu psykologisista tekijöistä. Epävarmoina aikoina sijoittajien mieliin pesiytyy pelko, joka saa heidät myymään silloin kun pitäisi uskaltaa ostaa. Pitkään jatkuneen nousumarkkinan aikana puolestaan sijoittajat ostavat lisää ahneuksissaan.
Näin siis usein väitetään sijoittajien toimivan. Mutta onko tämä totta empiiristen havaintojen valossa?
Kyllä on, väittää tunnettu amerikkalainen sijoittaja Richard Bernstein. Hänen yhtiönsä Richard Bernstein Advisors keräsi aineistoa kahdenkymmenen vuoden ajalta, ja selvitti millaisia tuottoja keskimääräinen sijoittaja sai verrattuna eri omaisuusluokkien tuottoihin. Vertailussa oli mukana yli 40 sijoituskohdetta. Bernsteinin data perustuu sijoitusrahastojen ostoihin ja myynteihin.
”Pitkän ajan kuluessa keskivertosijoittajan menestys on järkyttävän heikko”, Bernstein toteaa.
Keskivertosijoittajan tuotot olivat tarkastelujaksolla (1993 – 2013) vain Aasian kehittyviä markkinoita ja japanilaisia osakkeita paremmat. Kaikkien muiden omaisuusluokkien tuotot ylittivät keskivertosijoittajan tuotot.
Sijoittajien tuotot olivat jopa lyhyiden korkojen tuottoja heikommat. Lähes kaikkien sijoituskohteiden tuotot olivat keskivertosijoittajan tuottoja korkeammat. Sijoittajat olisivat pärjänneet paremmin jos vain olisivat ostaneet ja pitäneet mitä tahansa sijoituskohdetta paitsi Aasian kehittyvien markkinoiden osakkeita tai Japanin osakkeita.
Mistä tulos kertoo? Bernsteinin mukaan siitä että sijoittajat eivät yksinkertaisesti osaa ajoittaa sijoituskohteiden ostoja ja myyntejä.
