Mennyt viikko oli pitkästä aikaa myrskyvaroitus osakemarkkinoiden riskeistä ja vaaroista. Kaikki pääindeksit ottivat kunnolla takapakkia ja osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia kuvaava VIX-indeksi pomppasi hetkessä ylös.
Sijoittajien työkalupakki on mahdollista täyttää mitä moninaisimmilla kurssiromahdusten suojausinstrumenteilla. Sijoittaja voi ostaa bear-sertifikaatteja, käänteisiä ETF-rahastoja, optioita, lyhyeksi myyntiä tai stop-loss -toimeksiantoja.
Yksi suojaustyökalu on perinteisesti ollut kulta. Sen ajatellaan toimivan turvana paitsi rahan arvon laskua vastaan, niin myös osakemarkkinoiden laskua vastaan.
Kultasijoittamisen ajatus perustuu siihen, että kulta säilyttää – tai jopa lisää arvoaan – epävarmoina aikoina. Turvasatama-ajattelu pohjalla on uskomus, että kullan tuotto käyttäytyy päinvastoin kuin osaketuotot. Eli kun osakkeet halpenevat, kulta kallistuu.
Viime viikon osakkeiden myyntiaallossa kulta näyttikin toimivan juuri kuin sen toivotaankin. Kullan arvo nousi samalla kun kaikki pääosakeindeksit laskivat, kuten alla olevasta twiitistä näkyy.
Kulta toimi viime viikon myyntiaallossa turvasatamana, niin kuin sen pitääkin.#sijoittaminen #pörssi #osakkeet #kurssilasku
Kuva: @acemaxx pic.twitter.com/vR79MlpZzx— Jorma Erkkilä (@ErkkilaJorma) 15. lokakuuta 2018
GoldSilver-sivusto selvitti, miten kulta on tuottanut niinä aikoina, jolloin osakemarkkinat sukeltavat. Sivusto tarkasteli kahdeksaa syvintä Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi kurssiromahdusta viimeisen 40 vuoden ajalta. Laskumarkkinoiden ajalta sivusto laski kullan ja hopean tuottohistorian kultakin laskumarkkinalta erikseen.
Hopea osoittautui kehnoksi turvasatamaksi, sillä sen tuotot olivat vuosien 2007 – 2009 osakemarkkinoiden romahduksen aikaa lukuun ottamatta aina negatiivinen. Hopean tuottohistoria kulkee siis samaan suuntaan kuin osakkeidenkin.
Kullan tuotot sen sijaan olivat kahta osakemarkkinoiden laskun ajanjaksoa lukuun ottamatta positiivisia kaikilla laskumarkkinoilla. Vuosien 1976 – 1978 osakemarkkinoiden laskussa kulta tuotti peräti 53,8 prosenttia.
Mikään takuuvarma turvasatama kulta siis ei kuitenkaan ole. Tarkastelun perusteella joka neljännessä osakeromahduksessa kulta ei suojannut sijoitussalkkua.
Kaikki eivät ole kuitenkaan ole vakuuttuneita kullan erinomaisuudesta turvasatamasijoituksena.
BlackRockin päästrategin, Russ Koesterichin sijoitusstrategiaryhmän tutkija David Wang selvitti, miten eri turvasatamina pidetyt sijoituskohteet tuottivat niinä aikoina, jolloin finanssimarkkinoilla vallitsi suuri epävarmuus.
Wang valitsi niin sanotun Cleveland Financial Stress -indeksin avulla ajankohdat, jolloin epävarmuus oli korkealla. Sen jälkeen hän vertasi eri omaisuuslajien riskikorjattuja tuottoja korkean epävarmuuden ajankohtina.
Kaikki turvasatamina pidetyt sijoituskohteet tuottivat epävarmoina aikoina paremmin kuin osakemarkkinat. Eri sijoituskohteiden välillä löytyi kuitenkin selviä eroja tuotoissa.
USA:n 10 vuoden valtionlainan riskikorjattu tuotto oli selvästi paras. Sen jälkeen tulivat Saksan valtion 10 vuoden valtionlainat, Japanin valuutta jeni, Iso-Britannian 10 vuoden valtionlaina ja viimeisenä kulta.
Kulta tuotti kyllä valituista turvasatamista parhaiten, kun riskiä ei huomioitu. Mutta kun tuotot suhteutettiin riskiin (riskiä mitattiin tuottojen volatiliteetilla), jäi kulta heikoimmaksi turvasatamaksi.
Kullasta turvaa hakevan sijoittajan kannattanee myös muistaa, että kulta on hyvin spekulatiivinen sijoituskohde, jonka arvo perustuu hyvin vähän sen fyysiseen käyttöön.
[xyz-ihs snippet=”MintosA”]
