Talouden trendit

VTT: Metsäsektorin jalostuksen arvo voitaisiin kaksinkertaistaa uusilla biotalouden tuotteilla

Uusilla biotalouden tuotteilla ja innovaatioilla on maailmalla suuret markkinat, arvioi VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisujen liiketoiminnan johtaja Jussi Manninen.

VTT:llä on meneillään tutkimushanke, jossa erilaisten skenaarioiden avulla hahmotellaan erilaisia biotalouden kehityspolkuja vuoteen 2050 asti.

”Ensimmäisten tulosten perusteella voidaan jo sanoa, että panostamalla biotalouden uusiin tuotteisiin voidaan kiihdyttää kansantuotteen ja kokonaistuottavuuden kasvua sekä saavuttaa energia- ja ilmastotavoitteet. On varmaa, että luonnonvarojen käytön tulee olla merkittävästi nykyistä tehokkaampaa ja uusiutumattomia tulee korvata uusiutuvilla”, painottaa Manninen.

”Monet metsäpohjaiset biotalouden kehityshankkeet pitävät sisällään paljon odotusarvoa. Tekstiilikuidut ja komposiittituotteet ovat nopeasti kasvavia alueita, joiden kehitystyö on edennyt kaupallistamiseen ja skaalaukseen asti. Ligniinipohjaiset liimat, uusiutuvat kertakäyttöastiat ja muovikasseja korvaavat kuitutuotteet ovat nekin osittain jo markkinoilla.”

Mannisen mukaan uusien tuotteiden kysyntä on juuri nyt suurin niissä tuotteissa, joilla voidaan korvata muovipohjaisia tuotteita. – Kun meille tutkijoille jää ympäristöystävällisyyden todistamisen taakka, olisi tärkeää, että samanaikaisesti kehitetään joka maahan toimivaa kierrätysjärjestelmää eikä tuotteita jätetä luontoon maatumaan.

”Meidän kannaltamme muovikeskustelu tuli hyvään aikaan. Kaikki lähellä kuluttajaa arjessa olevat teemat herättävät mielenkiinnon ja tuovat julkisuutta, joka metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksien ymmärtämiseksi on välttämätöntä.”

Suomi edelläkävijä metsäpohjaisessa biotaloudessa

Suomi on selvästi Mannisen mielestä ottanut metsäpohjaisen biotalouden kehitystyössä edelläkävijän roolin maailmassa.

”Meillä on se onni, että isoilla yrityksillä on ollut kykyä ja halua investoida uuteen. Monilla tutkimuksen osa-alueilla olemme niin ikään edelläkävijöitä. Teemme tutkimusyhteistyötä moniin suuntiin kuten Ruotsin, Kanadan, nanoselluloosaosaamista hallitsevan Japanin ja ligniinitutkimuksessa vahvan Belgian Pohjois-Flaamin kanssa.”

”Törmään EU-päättäjien heikkoon metsäosaamiseen koko ajan. Jos metsäosaaminen loppuu Skåneen, meidän pitää viedä EU päättäjiä metsään näkemään omin silmin, miten metsäpohjainen biotalous toimii. Esillä ollut eurooppalaisten päättäjien metsäakatemian toteuttaminen on mainio ajatus. Nyt on tuhannen taalan paikka edistää metsäpohjaista biotaloutta EU tasolla ja tarttua fossiilisia korvaavien tuotteiden tuotantoon osana ilmastopolitiikkaa.”

Suomen biotalouden osaamiselle kysyntää

Suomen biotalousstrategia on selkeä viesti osaamisestamme maailmalle.

”Kyllä sitä eri puolilla arvostetaan ja ihaillaan, että biotalouden hallinnon, tutkimuslaitosten, yritysten ja yliopistojen kehitystyö on otettu vakavasti. Merkkejä siitä, että strategiaa kopioidaan muihin maihin, on selvästi olemassa”, Manninen toteaa.

Mannisen mukaan ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneet osaamisesta, minkä perässä on valmiutta myös investointeihin.

”Kun meidän metsävarat eivät riitä globaaliin kysyntään, on mahdollista, että meidän tutkimuksemme tulokset ja kaupallinen skaalaus tehdäänkin muualla. Olisi kuitenkin kansantaloutemme kannalta toivottavaa, että jatkojalostusta tehtäisiin mahdollisimman paljon täällä kotimaassa niin suurten kuin pk-sektorin toimesta.”

Metsäteollisuuden muutos viimeisen kymmenen vuoden ajalta kertoo, että se on ollut uusien innovaatioiden suhteen hereillä. Kun verrataan liikevaihdon kehitystä kymmenen vuoden takaiseen, nähdään että yhtiöillä on paljon uusia tuotteita.

Myös PK-yritysten tuloa jatkojalostajiksi Manninen pitää hyvänä kehityksenä.

”Isot yhtiöt näkevät, että volyymiltaan pieni liiketoiminta ei sovi ison tehtaan toimintaan. Hyvä esimerkki on Äänekosken uusi biotuotetehdas, jonka kylkeen nousee sellua jatkojalostavia pienryityksiä. Toisaalta vireillä olevat uudet sellutehdashankkeet tavoittelevat enemmän kuin vain pitkäkuitusellun tuotantoa.”

Pienten yritysten käynnistymistä julkinen valta voisi Mannisen mielestä edesauttaa ohjaamalla julkista rahaa yritysten toiminnan kannalta oikea-aikaisesti. Nyt monella sellua jatkojalostavalla yrityksellä on vaikea saada rahoitusta siinä vaiheessa, kun koetuotantoa pitäisi käynnistää.

Kuluttajabrändit johtavat siirtymää uusiutuviin tuotteisiin

Biotalouden läpimurtoa ovat tekemässä Mannisen mukaan kuluttajabrändit, jotka käytännössä toteuttavat siirtymisen uusiutuvien ja kestävien tuotteiden käyttöön.

”Muutosta ei tee metsäteollisuus, vaan suuret globaalit brändit, jotka leimautuvat tulevaisuudessa kuluttajille uusiutuvien materiaalien käyttäjinä.”

Osa brändeistä pystynee lisäämään tämän uusiutuviin tapahtuvan siirron tuotteiden hintaan ainakin joksikin aikaa esimerkiksi pienemmän volyymin tuotteissa, kuten hienommissa pakkauksissa. Bulkkituotteiden osalta hinta on määräävä tekijä, mikä haastaa uuden biotuotannon kilpailukyvyn ja tuotannon tehokkuuden.

Manninen muistuttaa, että pienikin hinta kaupan muovikasseille on vaikuttanut niiden käytön vähenemiseen.

”Kyllä tässä jonkun tason markkinoiden ohjausta myös tarvitaan, koska muutos ei tapahdu yksin markkinoilla. Samalla kun pyrimme löytämään muovipohjaisille tuotteille korvaavia ratkaisuja, pyrimme löytämään keinoja muovin kierrätettävyyden ja uusiokäytön parantamiseksi.”

Metsäpohjaisella biotaloudella tehdään tulevaisuutta jo tänään

Mannisen mukaan vain harvassa paikassa maailmalla on sellaista biotalouden osaamiskeskittymää kuin pääkaupunkisedulla. VTT:n lisäksi biotalouden kehitystyötä tehdään Helsingin ja Aalto yliopistoissa sekä Luonnonvarakeskus Lukessa. Täällä on Mannisene mukaan ainutlaatuinen tutkimusinfrastruktuuri ja kriittinen määrä osaamista, mikä on kaikkien innovaatiokeskittymien perusta.

”Me teemme täällä tulevaisuutta jo tänään. Aloitimme esimerkiksi tutkimustyön nanoselluloosan parissa yli kymmenen vuotta sitten ja nyt tämä työ alkaa näkyvä uutena liiketoimintana. Siksi päättäjien tulee rahoittaa tulevaisuuden tekeminen eikä tuijottaa vain tämän päivän tekemiseen.”

Manninen muistuttaa sekä perus- että soveltavan tutkimuksen vievän aikaa, jonka rahoitus tulee myös turvata pitkäjänteisesti.

”Olennaista on olla leikkaamatta soveltavasta tutkimuksesta, jossa tieteelliset keksinnöt viedään lähemmäksi teollisuutta. Tämä on linja, jota myös OECD kannustaa noudattamaan tutkimuksen rahoituksessa.”

Koulutus, tutkimus ja kaupallistaminen kulkevat käsi kädessä. Mannisen mielestä on nähtävä tämä kokonaisuus, eikä vain keskityttävä yhteen näistä pilareista.

”Koulutuksen tulee olla etunojassa, koska vain sen kautta saamme ihmisiä, jotka ymmärtävät viedä soveltavaa tutkimusta kohti kaupallistamista.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—ReadPeak vapaasti artikkeliin sijoitettavan html-koodin skripti -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös