Kumppaniblogit

Nousevat korot ja osakemarkkinat

Keskuspankkien määrällisellä elvytyksellä on pyritty käynnistämään talous, tavanomaisten – korkoa alentavien – keinojen lakattua toimimasta korkojen lähestyessä nollaa (kun kukaan ei halua rahaa).

Määrällisessä elvytyksessä keskuspankki ostaa valtioiden, pankkien ja jopa yritysten liikkeelle laskemia arvopapereita.

Kun keskuspankki imuroi markkinoilta lähes kaikki (korko-)sijoituskohteet, markkinoille jää vielä enemmän rahaa jolle on etsittävä muita sijoituskohteita. EKP:n tavoitteena onkin ollut, että rahaa virtaisi talouteen ja kasvavassa määrin varsinkin pk-yrityksille, joilla on suurin työllistävä vaikutus.

Negatiivisten korkojen ja tyrkyllä olevan riskirahoituksen on ajateltu käynnistävän syväjäätyneenkin reaalitalouden.

Huoli huomisesta

Pitkään kestäneen osakemarkkinanousun seurauksesta monella sijoittajilla huoli mahdollisesta pörssiromahduksesta on syventynyt. Maailmassa on poikkeuksellisen monta kytevää riskipesäkettä. On Trumpin kauppasodat, Brittien Brexit -sekoilut, Italia -populistien vaalilupaukset, tulenarka Lähi-Itä ja Venäjän Putin.

Osakesäästäjien suosikkivalinta

Nordnet nousi Osakesäästäjien Keskusliiton Välittäjä 2017 -tutkimuksessa jälleen arvopaperivälittäjien vertailun selväksi suosikiksi.

Lue lisää

Tämän lisäksi esimerkiksi Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien viime vuosina, ennenäkemättömässä mittakaavassa suorittamat määrälliset elvytykset pitäisi jossain vaiheessa purkaa. Monet kysyvätkin, mitä sitten kun rahahanat ja korot palaavat ’normaalille’ tasolle?

Kausaliteetti

Tässä huolessa piilee ainakin osittain väärinkäsitys syy-seuraus yhteyden järjestyksestä. Korot eivät nouse ikään kuin itsestään, johon sitten yritysten kannattavuus tukehtuu rahoituksen kallistuessa. Korot nousevat sitten kun nousupaineita on ja keskuspankki antaa sen tapahtua, määrällistä elvytystä keventämällä (lopettamalla) ja uudelleenrahoituskorkoa nostamalla.

Keskuspankin määrällisessä elvytyksessä ostamien korkolappujen erääntyessä keskuspankki saa kaikki 1100 miljardirahansa takaisin, jotka siten automaagisesti imeytyvät pois markkinoilta sinne mistä tulivatkin – cyberavaruuteen. Määrällisellä elvytyksellä ei siis ole setelielvytystä (missä raha jää markkinoille). Määrällisestä elvytyksestä ei jää kuin korkeintaan haikea muisto.

Talouskasvu keskiössä

Korot voivat nousta kasvavan riskipreemion seurauksesta kuten Italiassa, tai keskuspankin imuroidessa rahat markkinoilta. Edellisestä ei eurotasolla ole riskiä ja jälkimmäisestä puuttuu järki. Vallitsevassa markkinatilanteessa korkoja nostaa vain talouskasvu.

Talouskasvussa useimpien yritysten tuloskunto kestää korkojen hallitun nousun. Poikkeuksia, kuten pääomaraskaita ja investointeja lykänneitä yrityksiä toki on, mutta suuressa kuvassa korkojen nousu ei ole osakemarkkinoiden kuolemaksi. Monella, varsinkin palvelualalla menee jo lujaa.

Osakkeista korkoihin?

Kun korkosijoituksista alkaa taas saamaan tuottoa hyvin tylppäkärkinen johtopäätös tästä on, että osakemarkkinoille eksyneet ”korkorahat” hakeutuvat takaisin korkosijoituksiin. Myös tällaista tulkintaa on esitetty selitykseksi viimeaikaisille kurssinotkahduksille Yhdysvalloissa missä lyhyet korot ovat reilusti kahden prosentin paremmalla puolella.

Tylppäkärkinen selitys tämä on siksi, ettei tiedetä missä määrin tällaista rahaa on (esimerkiksi osakemarkkinoilla hääräävissä matalan riskin hedge-rahastoissa) ja missä ajassa se siinä tapauksessa olisi palaamassa puhtaisiin korkosijoituksiin.

Yllätyksiä?

Keskuspankki pyrkii tekemisillään ennustettavaan palautumiseen määrällistä elvytystä edeltävälle uralle. On toki mahdollista, että jotakin yllättävää tapahtuu. Mutta keskuspankkien tulevat tekemiset ovat yhtä railakkaita kuin etanoiden kilpajuoksut. Yllätyksiä on tuskin odotettavissa. Ja vain yllätykset heilauttavat markkinoita.

Osakemarkkinoiden tulevalle kurssikehityksille löytyy huomattavasti merkittävimpiä huolenaiheita. Pitkäjänteiselle säästäjälle tämäkin on lähinnä elokuvien paikka.

Artikkeli on alun perin julkaistu Nordnetblogissa 26.10.2018.

Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös