Oma talous

Oikeusministeri Häkkänen: Pikavipeille tulossa 30 prosentin korkokatto

Oikeusministeri Antti Häkkänen

Oikeusministeri Antti Häkkänen. Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Jopa 200 prosentin pikavippien todelliset vuosikorot saattavat olla pian historiaa.

Pikavippien sääntely kiristyy ja luotonantajille on kovempi sanktioita säännösten laiminlyönneistä, kertoo oikeusministeri Antti Häkkänen.

Oikeusministeriö on toimittanut niin sanottua pikaluottosääntelyä koskevan esitysluonnoksensa lainsäädännön arviointineuvostolle. Tarkoitus on antaa esitys eduskunnalle marraskuun alussa.

”Kuulimme viimeksi viime viikolla, että rekisteröityjen maksuhäiriömerkintöjen määrä on noussut jälleen uuteen ennätyslukemaan. Pidän tätä huolestuttavana merkkinä. Olemme valmistelleet toimenpiteitä ylivelkaantumisongelmaan puuttumiseen ja sen ennaltaehkäisemiseen”, oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa blogissaan.

Yhtenä osana tätä kokonaisuutta on arvioitu kuluttajaluottojen korkosääntelyä.  Oikeusministerin mukaan taustalla on erityisesti niin sanottuihin pikavippeihin liittyvät ongelmat.

Clark - taloudenhallinta taskussasi 

  • Keskitä laskusi, turvaa tärkeät dokumenttisi tai aloita säästäminen.
  • Valitse talouden työkaluista sinulle sopivimmat.

Lue lisää

”Nykyisin vain alle 2000 euron luotoille on asetettu todelliseen vuosikorkoon perustuva korkokatto, joka on tällä hetkellä 50 prosenttia. Tämän euromäärän ylittävistä luotoista ei ole säädetty minkäänlaisia korkomaksimeja. Tästä syystä luotonantajat ovat siirtyneet tarjoamaan suurempia luottoja, joissa todellinen vuosikorko saattaa olla satoja prosentteja.”

Nykyisin on myönnetty esimerkiksi noin 2000 euron luottoja, joissa vuotuinen korko on ollut yli 100 prosenttia ja todellinen vuosikorko yli 200 prosenttia. Tällainen on Häkkäsen mukaan ollut mahdollista, koska hintasääntely ei ole ollut riittävän kattavaa. Nyt asiaan tulee muutos.

Ratkaisuksi vastuuttoman pikavippitoiminnan rajoittamiseen ministeri Häkkänen on päätynyt esittämään korkokaton laajentamista myös niihin luottoihin, joita korkokatto ei tällä hetkellä koske. Samalla korkokattomalli muutettaisiin tehokkaammaksi.

Häkkäsen mukaan nykyisestä todelliseen vuosikorkoon perustuvasta mallista siirryttäisiin malliin, jossa asetetaan yläraja nostetulle luotolle perittävälle korolle. Tämän lisäksi rajattaisiin oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia kuin korkoa. Lisäksi luotonantajille tulisi ankara seuraamus, jos ne eivät noudata sääntelyä.

”Uudella sääntelyllä pyritään kohtuullistamaan markkinoilla tarjolla olevien kuluttajaluottojen hinnoittelua. Hintasääntelymallin muuttamisella pyritään siihen, että sääntely olisi nykyistä tehokkaampaa ja sellaista, että kuluttaja pystyisi myös itse paremmin arvioimaan, noudattaako luotonantaja lakia”, oikeusministeri perustelee.

Keskeisin muutosesitys liittyy siis kuluttajaluottojen korkokattoon.

Niitä laajennettaisiin ministerin mukaan koskemaan kaikkia muita kuluttajaluottoja paitsi esinevakuudellisia asuntoluottoja. Korkokatto määriteltäisiin laissa, ja se olisi 30 prosenttia nostetulle luotolle.

”Tämän lisäksi rajattaisiin luotonantajien oikeutta periä muita luottokustannuksia. Näiden muiden luottokustannusten enimmäismäärä olisi päivää kohden 0,01 prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta sopimuksen voimassaoloajalta. Luottokustannuksia ei kuitenkaan saa periä enempää kuin 150 euroa vuodessa”, Häkkänen toteaa.

Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoisi korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, ei kuluttajalla olisi velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan. Häkkäsen mukaan tämä sanktiouhka tehostaisi lain noudattamista.

Pikaluottoihin on ministerin mukaan liittynyt ongelmia koko sen ajan, kun luottoja on ollut markkinoilla.

”Edellisen kerran muutoksia lainsäädäntöön tehtiin vuonna 2013. Kuluttajaluottoihin liittyvät velkomusasiat ovat pitkään kuormittaneet myös tuomioistuimia. Suunnitelluilla muutoksilla on tarkoitus osaltaan taklata kasvavaa ylivelkaantumisongelmaa.”

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvamistaan ja on nyt 381 700. Vuodessa määrä on kasvanut 7 500 ihmisellä, kertoo Asiakastieto Groupin tilasto.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut nopeammin kuin moneen vuoteen. Syy kasvuun on ihmisten velkaantuminen moneen eri suuntaan. Nyt myös luottolaitoslainoista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on lähtenyt kasvuun. Osuus kokonaismäärästä on pieni, mutta silti huomion arvoinen”, toteaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—ReadPeak vapaasti artikkeliin sijoitettavan html-koodin skripti -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös