Priimaa yritettiin, mutta sutta pukkaa, tuomitsee Taalerin toimitusjohtaja Vesa Heikkilä hallituksen päätöksen osakesäästötilistä.
Hallitus kertoi elokuun lopulla päättäneensä budjettiriihessä ottaa sijoitussäästötilit käyttöön vuodesta 2020 alkaen.
Sijoitussäästötili on tili, johon voi siirtää rahaa ja käydä tilin sisällä kauppaa pörssiosakkeilla. Tapahtumia tilin sisällä ei veroteta. Osakkeita on siis mahdollista myydä ilman välittömiä verovaikutuksia ja osingot voi sijoittaa uudelleen ilman, että niistä menee välissä veroa. Sijoittaja maksaa siis pääomatuloveroa tuotoista siinä vaiheessa, kun hän nostaa varoja pois tililtä.
Sijoitussäästötilin enimmäisrajaksi on tulossa 50 000 euroa. Sijoitussäästötilille voi siis siirtää maksimissaan 50 000 euroa, mutta tilin sisällä omistusten arvo voi kasvaa suuremmaksi, eikä raja vaikuta tähän. Tilille ei voisi siirtää aiemmin ostettuja osakkeita, vaan se koskisi uusia sijoituksia, eli tilille voisi siirtää ainoastaan rahaa.
Tilin osakkeiden osingot saa sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman, että välissä menee veroa. Tilillä voi sijoittaa pörssiosakkeisiin. Pörssisäätiön mukaan todennäköisesti mukaan tulevat suomalaiset ja eurooppalaiset osakkeet, mutta asia varmistuu syksyn mittaan.
Sijoittajat ottivat vastaan hallituksen päätöksen sijoitussäästötilin käyttöönotosta kaksijakoisesti. Osa kiitteli päätöstä onnistuneeksi avaukseksi, osa kritisoi voimakkaasti 50 000 euron talletuskattoa. Myös sijoitusammattilaisten reaktiot vaihtelivat, tosin suurin osa reaktioista on ollut myönteisiä.
Taaleri Kapitaalin toimitusjohtaja Vesa Heikkilä kuuluu sijoitussäästötiliin varauksellisesti suhtautuviin sijoitusammattilaisiin.
Heikkilä kritisoi sitä, että hallitus antoi veroedun osakkeille – joukkovelkakirjojen ja rahastojen kustannuksella.
”Yksi keväällä raporttinsa jättäneen valtiovarainministeriön työryhmän tehtävistä oli arvioida sitä, miten eri sijoitustuotteiden verokohtelua voisi lähentää toisiinsa nähden. Työryhmän suositus oli, että sijoitussäästötili kattaisi niin osake-, korko- kuin rahastosijoituksetkin. Nyt sovitussa muodossa osakesäästötili kuitenkin antaa osakkeille veroedun joukkovelkakirjalainojen ja rahastojen kustannuksella”, Heikkilä toteaa Taalerin blogissaan.
”Antaako hallitus myös lupauksen osakkeiden kymmenvuotisen kurssinousun jatkumisesta luodessaan nousukauden huipulla pelkästään osakesäästämiseen tarkoitetun pitkäaikaissäästämistuotteen?”, Taalerin toimitusjohtaja kysyy.
Osakesäästötilin on väitetty vähentävän sijoitusten lukkiutumisvaikutusta. Lukkiutumisvaikutus tarkoittaa sitä, että sijoittaja saattaa jättää esimerkiksi hulppeasti nousseen osakkeen myynnit tekemättä vain ja ainoastaan veroseuraamusten vuoksi. Sijoittaja näkisi osakkeiden myynnin muutoin järkeväksi, mutta veroseuraamusten pelko estää häntä myymästä osakkeita.
Heikkilän mukaan uusi osakesäästötili ei lukkiutumisvaikutusta poista.
”Suomessa yksityissijoittajien korkosijoitukset kanavoituvat 30 prosentin lähdeveron vuoksi sijoitusrahastoihin. Osakesäästötili ei valitettavasti mahdollista verotehokasta siirtymistä osakkeista korkoinstrumentteihin tai päinvastoin tai eri rahastojen välillä yleisemminkään. Osakesäästötili ei siksi erityisesti vähennä sijoitusten lukkiutumisvaikutusta, vaikka sen vähentämisen ja markkinatilanteen mukaisen järkevän omaisuudenhoidon mahdollistaminen piti olla tärkeä syy tilirakenteen käyttöönotolle.”
Eniten päätetyssä sijoitussäästötilissä on sijoittajia harmittanut 50 000 euron talletuskatto, jota myös Heikkilä kritisoi. Erilaisten vakuutuskuorien käyttömahdollisuus vesittää talletuskaton ajatellun hyödyn piensijoittajille.
”Talletuskatto ei sisältynyt valtiovarainministeriön työryhmän ehdotukseen vaan se syntyi tiettävästi budjettiriihessä sinisten vaatimuksesta. Jos tarkoituksena oli rajata tili vain piensijoittajien käyttöön, putoaa talletuskatolta kuitenkin pohja pois, koska kuka tahansa, jolla on vähänkin enemmän säästöjä, voi avata vakuutuskuoren.”
Vakuutuskuoren sisällä ostot ja myynnit kaikkien instrumenttien ja omaisuusluokkien välillä ovat verovapaita.
”Jos tarkoituksena on ollut estää ”rikkaita” rikastumasta, käykin niin, että ”rikkaat” hoitavat edelleen omaisuuttaan vakuutuskuorien sisällä, mutta muille tarjotaan ”köyhän miehen” versiota, joka mahdollistaa osakesijoitukset, muttei tehokasta salkunhoitoa eri instrumenttien ja omaisuusluokkien välillä”, Heikkilä muistuttaa.
Taalerin toimitusjohtajan mukaan ruotsalaistyyppinen sijoitussäästötili ilman keinotekoista talletuskattoa ja rajausta osakesäästöihin olisi todennäköisesti tuonut miljardeja ulkomaisista vakuutuskuorista takaisin Suomeen.
”On yleinen harhaluulo, että pankkiireille olisi itsetarkoitus siirtää mahdollisimman paljon rahaa vakuutuskuorien suojiin. Vakuutuskuoren käyttö merkitsee aina lisäkustannusta, joka on pois asiakkaan tuotoista. Osa rakenteista on myös hallinnollisesti jäykkiä.”
Osakesäästötilin idea on Heikkilän mukaan onnistuttu vesittämään varsin tehokkaasti jo etukäteen. Valtiovarainministeriö teki budjettiriihtä varten tuomiopäivän laskelmat tilin aiheuttamista veromenetyksistä, Heikkilä muistuttaa. Ministeriön mukaan veromenetykset nousevat vuosittain ja ovat vuonna 2025 jo 160 miljoonaa euroa.
Osakesäästötilin puutteet eivät siis ole poliitikkojen, vaan valtiovarainministeriön syy, Heikkilä uskoo.
