Teknologiayhtiö julkaisi hämmästyttävän videon kehittämänsä robotin kyvyistä. Video herättää monenlaisia kysymyksiä.
Teknologiayhtiö julkaisi hämmästyttävän videon kehittämänsä robotin kyvyistä. Video herättää monenlaisia kysymyksiä.
Teknologiasivusto Wired julkaisi Twitterissä Boston Dynamics -yhtiön videon, jossa yhtiön kehittämä Atlas-robotti näytti taitojaan. Videolla Atlas-robotti harrastaa parkouria hyppien esteiden yli ja kivuten tasolta toiselle. Robotin liikkeet ovat sulavia ja ihmismäisiä.
Video on yhtä aikaa sekä hämmentävä että hämmästyttävä.
Video on saanut Twitterissä paljon huomiota – sen on nähnyt yli 47 000 Twitterin käyttäjää. Atlas-robotin kyvykkyys on herättänyt kysymyksiä teknologian kehityksen uhkakuvista ja mahdollisuuksista.
Don’t look now, but @BostonDynamics’ robot Atlas is back. And now it can do parkour. pic.twitter.com/bfizhHNLKZ
— WIRED (@WIRED) 11. lokakuuta 2018
Robotiikan, tekoälyn ja koneoppimisen odotettuakin nopeampi kehitys herättää pelkoja kehityksen hallitsemattomuudesta.
Pahin uhkakuva on niin sanottu teknologinen singulariteetti. Se viittaa Terminator-elokuvista tuttuun kehityskulkuun. Singulariteetti on teknologinen kehitysvaihe ja kulminaatiopiste, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta.
Se tarkoittaa siis tilannetta, jossa robotti tai tekoäly tulee tietoiseksi itsestään ja jossa tämä tekoäly pystyy itse kehittämään omaa älyään. Tuolloin syntyy ihmistä korkeamman äly ja siitä seuraa tuon älyn nopea kehittyminen. Itseään kehittävä tekoäly voi nostaa omaa älykkyyttään sitä mukaa mitä älykkäämmäksi se tulee. Syntyy siis tavallaan älyn kehittymisen ketjureaktio.
Singulariteetti toteutumisen mahdollisuudesta kiistellään, eikä sen syntymisen ajankohdasta ole tietenkään myöskään mitään yleistä yksimielisyyttä.
Itseään kehittävä tekoäly saattaa olla uhka ihmiskunnalle, mutta se on toki myös mahdollisuus. Jo nyt robotiikalla, tekoälyllä ja koneoppimisella on lukuisia hyödyllisiä sovelluksia. Robotit leikkaavat nurmikoita ja tekoäly tarjoaa uutissovelluksessa lukijaa kiinnostavia sisältöjä.
Boston Dynamicsin robotti on osoitus myös markkinatalouden valtavasta uudistusvoimasta.
Merkittävät innovaatiot ovat syntyneet siellä missä yritykset voivat toimia vapaasti ja niillä on taloudelliset kannusteet kehittää jotain uutta ja mullistavaa. Jopa 70 prosenttia Yhdysvaltojen innovaatioista on yksityisen sektorin rahoittamia.
Patenttihakemusten määrässä asukasta kohti Sveitsi on ylivoimainen ykkönen. Seuraavina tulevat Alankomaat, Tanska, Ruotsi, Suomi, Saksa, Itävalta, Belgia ja Japani.
Kaikilla näillä mailla on pitkä markkinatalouden historia.
Kaupalliset innovaatiot edellyttävät kuitenkin myös perustutkimuksen tuomia edellytyksiä. Yrityksillä ei useimmiten ole resursseja eikä halua panostaa perustutkimukseen, koska sen tulokset ovat epävarmoja ja kaupallinen hyöty syntyy vasta useiden vuosien kuluttua.
Siksi innovaatiotoiminta edellyttää julkisen sektorin panostusta.
Taloustieteessä tuotekehitykseen liittyy niin sanottu positiivisten ulkoisvaikutusten ilmiö. Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi kahden talouden toimijan välinen kaupankäynti vaikuttaa myös kolmanteen osapuoleen. Ympäristöongelmat ovat klassinen esimerkki negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta ja koulutus puolestaan positiivisesta ulkoisvaikutuksesta.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen positiivinen ulkoisvaikutus tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi valtiovallan tuki yrityksen tuotekehityspanoksille hyödyttää viime kädessä muitakin kuin yritystä itseään. Tästä esimerkkinä olkoon vaikkapa Nokia, joka on saanut Suomessa huikeasti tuotekehitysvaroja valtiolta matkapuhelimiensa kehittämiseen. Matkapuhelinliiketoiminta hyödynsi Suomen kansantaloutta paljon laajemmin kuin vain Nokiaa itseään. Myöskään Applen iPhone tuskin olisi syntynyt ilman julkista tuotekehityspanostusta.
Taloudellista kasvua tutkivat ekonomistit ovat jo pitkään tienneet, kuinka suuri merkitys tuotekehityksellä ja innovaatioilla on taloudellisessa kasvussa. Pitkään aikaan ei taloustieteessä ole enää ajateltu, että talouskasvu syntyisi vain työpanoksesta, kone- ja laiteinvestoinneista tai raaka-aineiden käytöstä. Keskeinen tekijä talouskasvussa on osaamisella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä.
Ei ole sattumaa, että edellä mainitut patenttihakemusten kärkimaat ovat myös talouskehityksen kärkimaita.
Atlas-robottien kaltaiset parkour-pomppijat saattavat siis tuoda positiivisia ulkoisvaikutuksia ja lisää potkua talouskasvuun. Katso siis parkour-video, ihastele ja unohda Terminator-kauhukuvat.
