Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä antoi lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta. Lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.
Suomen kasvun odotetaan olevan 2,8 prosenttia tänä vuonna. IMF:n mukaan Suomen talouskasvu kuitenkin hidastuu todennäköisesti ensi vuonna kansainvälisen kysynnän vähenemisen ja rahoitusolojen tiukentumisen vuoksi.
[xyz-ihs snippet=”Nielsen-banneriA”]
Näihin näkymiin liittyy arvioitua hitaamman kasvun riskejä, jotka johtuvat esimerkiksi protektionismin lisääntymisestä, IMF toteaa.
Suomen talouden dynaamisuutta olisi siten lisättävä, IMF vaatii.
Viimeaikaiset uudistukset ovat parantaneet Suomen viennin kustannuskilpailukykyä ja vahvistaneet osaltaan työllisyyden kasvua. Työtä on IMF:n mukaan kuitenkin vielä tekemättä: joillakin alueilla työttömyysaste on sitkeästi pysytellyt suurena, huolimatta lukuisista avoimista työpaikoista toisilla alueilla.
Lisäksi tuottavuuden kasvu on edelleen hitaampaa kuin ennen kriisiä – talouden vahvasta elpymisestä huolimatta.
Uudistusten tulisi valuuttarahaston mielestä kohdistua työmarkkinoiden dynaamisuuden lisäämiseen, mutta samalla niiden olisi ylläpidettävä vahvaa turvaverkkoa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkojen paikallista sopimista on joustavoitettava, ja työttömyysetuuksia on muutettava niin, että ne lisäävät työttömien halukkuutta työnhakuun pian työttömäksi jäämiseen jälkeen.
Työvoiman alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi saatetaan tarvita muita politiikkatoimia.
Kasvun todennäköisen hidastumisen vuoksi Suomen on jatkettava finanssipoliittisten puskureiden jälleenrakentamista. Vuoden 2019 budjetti viittaa finanssipolitiikan maltilliseen kiristymiseen. Vastaisuudessa finanssipolitiikassa on keskityttävä julkisten menojen vaikuttavuuden parantamiseen ja potentiaalista kasvua lisääviin politiikkatoimiin, IMF toteaa.
Suomen rahoitusjärjestelmä on valuuttarahaston näkemyksen mukaan terveellä pohjalla. Viranomaisten on edelleen kuitenkin seurattava tarkasti pankkien vastuita kiinteistömarkkinoilla.
Suomen pankkisektorin koko on kasvanut huomattavasti Nordean siirrettyä pääkonttorinsa äskettäin Suomeen. Muutto asettaa valvonnalle lisää vaatimuksia, IMF toteaa. Samoin se korostaa, että on tärkeää jatkaa pohjoismaisten viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja kriiseihin varautumista.
IMF:n mukaan myös kotitalouksien velkaantuneisuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Lainanottajien aseman turvaamiseksi viranomaisilla olisi hyvä olla nykyistä enemmän niin sanottuja makrovakausvälineitä sekä käytettävissä nykyistä tarkempia tietoja, esimerkiksi kattavasta positiivisesta luottorekisteristä.
Kulutusluottojen kasvu herättää kysymyksiä siitä, ovatko kaikki lainanottajat riittävän tietoisia lainaehdoistaan – viranomaisten olisi harkittava kuluttajansuojan lisäämistä, IMF toteaa.
