Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Nyt tulevat vakuudettomat lainat laadukkaille PK-yrityksille

Vakuudettomat PK-yrityslainat ovat mielenkiintoinen vaihtoehto tasaisen tuoton komponentiksi. Etenkin kun tukena on hyvin toimiva luottoluokitusjärjestelmä. 
Nousu Capital pk-yrityslainat Nousu Capital pk-yrityslainat

Nousu Capital pk-yrityslainat

– KAUPALLINEN YHTEISTYÖ –

Vakuudettomat PK-yrityslainat ovat mielenkiintoinen vaihtoehto tasaisen tuoton komponentiksi. Etenkin kun tukena on hyvin toimiva luottoluokitusjärjestelmä.

”Meitä ajaa visio siitä, miten toimiva yritysrahoitus hyödyntää Suomen kansantaloutta”, kertoo Nousu Capitalin toimitusjohtaja Seppo Kankaanpää.

Kankaanpää tietää mistä puhuu. Hän on kiertänyt monet isommat finanssiorganisaatiot läpi. Citibankissa kokemusta kertyi 11 vuotta. Muita työnantajia ovat olleet HSH Nordbank, OP Pohjola ja Marsh. Ennen Nousu Capitalia Kankaanpää toimi finanssipuolen konsulttina KPMG:llä.

”Vielä 10-15 vuotta sitten pankit hoitivat pääosan PK-yritysten rahoituksesta, mutta viranomaissäätely on johtanut siihen, että pankkirahoitus ei yksin enää riitä”, Kankaanpää kertoo ja konkretisoi tilannetta esimerkin kautta: ”Yritysten tavoitteet ja tilanteet ovat hyvin erilaisia ja pankit kääntyvät välillä kankeasti täyttämään kaikkien yritysten rahoitustarpeita”.

KPMG:llä ollessaan Kankaanpää alkoi pohtimaan, miten PK-yritysten rahoitusmarkkinoita voitaisiin kehittää. ”Suuryritysten puolella olen verrannut luottoriskiä luottoluokitusten avulla, mutta PK-yritysten kohdalla laajemman informaation ja yritysten verrannolliseksi tekeminen on ollut vaikeampaa”, Kankaanpää kertoo.

Yrityslainoja varten suunniteltu luokitusjärjestelmä

Nousu Capital ei ole ainoa taho, joka mahdollistaa sijoittamisen yrityslainoihin, eikä se ole myöskään ainoa yritys, joka luokittelee rahoitusta hakevia yrityksiä.

Konsulttina toimiessaan Kankaanpää huomasi, että monien muiden toimijoiden kuin pankkien käytössä olleet PK-yritysten luokitusjärjestelmät perustuivat siihen tietoon, mitä yrityksestä oli siihen asti kertynyt ja miten yritys on tähän mennessä maksanut laskunsa. ”Alun perin ostoluottoja varten kehitetyt mallit toimivat hyvin ostoluottojen kohdalla. Sen avulla tavarantoimittaja pystyy arvioimaan, tuleeko yritys maksamaan ostamansa tavarat”, Kankaanpää kertoo.

Yritysluottojen kohdalla tilanne on kuitenkin erilainen. Yritysrahoitus voi kasvattaa tasetta 20-30 prosenttia ja tämän seurauksena yrityksen tunnusluvut muuttuvat. Saadulla lainalla myös tehdään jotain uutta.  ”Kun yritys palkkaa sata ihmistä lisää tai ostaa uuden metallisorvin niin liikevaihto ja käyttökate muuttuvat ja tällä muutoksella on vaikutusta yrityksen kykyyn maksaa lainansa takaisin. Siksi ostoluottoja varten kehitetty järjestelmä ei riitä, vaan pitää katsoa eteenpäin ja arvioida investoinnin jälkeisiä kassavirtoja”, Kankaanpää konkretisoi.

Huippuosaajien kehittämä

Nousu Capitalin avainhenkilöillä on kymmenien vuosien kokemus operatiivisesta yritysrahoituksesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja luottoriskien hallinnasta. Kovin ydinosaaminen löytyy nimenomaan luottoriskin puolelta ja tulevien kassavirtojen mallintamisesta. Koska olemassa olevat mallit koettiin puutteelliseksi, käytti yritys yli puolitoista vuotta kunnollisen PK-yrityksille soveltuvan mallin kehittämiseksi.

Malli kehitettiin yhteistyössä laskentatoimen emeritusprofessori Erkki K. Laitisen ja professori Teija Laitisen kanssa, joilla on kymmenien vuosien kokemus yrityksen riskiä mittaavien tilastollisten mallien kehittämisessä.

Nousuluokitus perustuu sekä taloudellisten lukujen että laadullisten tekijöiden arvioon yrityksen takaisinmaksukyvystä. Malli antaa laskennallisen todennäköisyyden sille, että yritys menee konkurssiin lainan takaisinmaksun aikana. Laadullisten kriteerien kautta voidaan huomioida sellaisia asioita kuin yrityksen riippuvuus yksittäisistä asiakkaista tai syklisyyden ja toimialan erityispiirteiden vaikutus lainan takaisinmaksuun.

Sijoittaminen käytännössä

Seppo Kankaanpää kertoo, että Nousu Capitalin käyttämä alusta toimintamalleineen on saanut paljon kiitosta. Se on selkeä, ammattimainen ja helppokäyttöinen.

Sijoitettavan kohteen luottoluokituksen lisäksi sijoittaja pääsee tutustumaan varsin kattavasti sijoituskohteesta kertovaan sijoitusmuistioon ja tilinpäätöksiin. Kullekin yrityslainalle määritellään tavoitekorko. Tämä on se summa, minkä yritys on sitoutunut lainastaan maksamaan.

Sijoittaja voi kuitenkin halutessaan tarjota lainaa korkeammalla korolla. Tällöin lainaa hakevalla yrityksellä on optio hyväksyä tai olla hyväksymättä korkeamman koron tarjous. Mikäli yritys päätyy hyväksymään korkeamman koron, tullaan kaikille sijoittajille maksamaan tätä korkeampaa korkoa.

Muista palveluntarjoajista poiketen Nousu Capitalin periaatteena on, että käyttötarkoituksen mahdollistamiseksi laina myönnetään koko haettavalle summalle tai sitten lainaa ei myönnetä ollenkaan. ”Jos yrityksen suunnitelmana on käyttää laina miljoonan maksavan laitteen ostamiseen, niin mitä se tekee puolella miljoonalla, mikäli laite jää ostamatta?”, Kankaanpää kysyy.

Sijoituskohde on nyt auki

Seppo Kankaanpää kertoo auki olevasta rahoituskohteesta: ”Lehtosen konepaja on perheyritys, joka on toiminut jo 97 vuotta alalla ja nyt se hakee kolmen vuoden rahoitusta puolen miljoonan lainalle. Yrityksen liikevaihto on kasvanut huomattavasti viimeisen 12 kuukauden aikana yritysostojen ja ulkomaille laajentumisen avulla. Kohteen luottoluokitus on hyvä A+, mikä tarkoittaa sitä, että laskennallinen todennäköisyys sen konkurssille on alle 0,884 prosenttia”.

Korkoa tuotteesta on tarjolla 6 prosenttia, vuosittaiset kuukausilyhennykset 100 000 euroa ja jäännösvelka laina-ajan lopussa 200 000 euroa.

Tutustu Nousu Capitaliin

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
vienti vientikontit satama kansantalous talous

Suomi todellakin elää viennistä - työllistää 1,1 miljoonaa suomalaista

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

HKScan antoi potkut toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle