Markkinoiden ja sijoittajien väitetään osaavan ennakoida tulevat taantumat. Pitääkö tämä myytti paikkansa? Vastaus löytyy tilastoista.
Lokakuun aikana on koettu raju osakekurssien lasku niin kehittyneillä kuin kehittyvilläkin markkinoilla. Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi romahti lokakuussa 7,24 prosenttia ja teknologiapörssi Nasdaq menetti lähes 8,7 prosenttia markkina-arvostaan. Japanin Nikkei laski 10,8 prosenttia.
Sijoittajat pyrkivät aina ennakoimaan tulevaa. Sijoitusmarkkinat eivät hinnoittele arvopapereiden hintoja nykytilanteen tai menneisyyden saavutusten perusteella, vaan etupäässä tulevaisuuden odotusten perusteella.
Mintos tarjoaa keskimäärin 12 prosentin tuoton - sijoita vertaislainoihin
Uusi sijoittaja saa 1 prosentin ylimääräisen koron sijoituksilleen 3 kuukauden ajaksi.
Siksi on esitetty ajatus siitä, että osakemarkkinoiden liikkeet olisivat signaali reaalitalouden tulevasta kehityksestä. Nyt kun osakekurssit ovat laskeneet selvästi yhden kuukauden aikana, on herännyt huoli myös talouskasvun kestävyydestä. Ovatko sijoittajat nyt siis ennakoimassa tulevaa taantumaa?
Kun katsotaan menneitä taantumia ja verrataan edeltäneitä osakekurssien reaktioita, voidaan saada vastaus tähän kysymykseen.
Salkunhoitaja Ben Carlson teki tällaisen vertailun A Wealth of Common Sense -blogissaan. Carlsson listasi neljäntoista taantuman alkuhetkeä edeltävien kuukausien osakekurssien muutokset. Hän laski kolmen eri ajankohdan, 12 kuukauden, kuuden kuukauden ja kolmen kuukauden tuotot ennen taantuman alkua.
Jos siis esimerkiksi taantuman alkua edeltäneet kuusi kuukautta ovat olleet systemaattisesti laskevien osakekurssien aikaa, voisi osakemarkkinoilla ajatella olevan kykyä ennustaa tulevia taantumia.
Tilastot eivät kuitenkaan tällaista riippuvuutta näytä, kuten alla olevasta taulukosta näkyy.
| S&P 500 -osakeindeksin tuotto | |||
| Taantuman alku | 12 kk ennen | 6 k kk ennen | 3 kk ennen |
| elokuu 1929 | 54,3 % | 14,0 % | 12,4 % |
| toukokuu 1937 | 24,8 % | -2,4 % | -7,1 % |
| helmikuu 1945 | 19,6 % | 8,6 % | 6,8 % |
| marraskuu 1948 | 13,4 % | 9,8 % | 5,8 % |
| heinäkuu 1953 | 2,3 % | -6,5 % | -2,9 % |
| elokuu 1957 | 0,7 % | 9,3 % | 5,8 % |
| huhtikuu 1960 | 3,1 % | -1,0 % | -6,8 % |
| joulukuu 1969 | -10,6 % | -7,8 % | -0,9 % |
| marraskuu 1973 | 0,0 % | 2,9 % | 0,9 % |
| tammikuu 1980 | 18,4 % | 7,7 % | 0,1 % |
| heinäkuu 1981 | 20,5 % | -1,0 % | -2,3 % |
| heinäkuu 1990 | 16,4 % | 3,1 % | 6,3 % |
| maaliskuu 2001 | -8,2 % | -17,8 % | -5,4 % |
| joulukuu 2007 | 7,7 % | -2,3 % | 1,0 % |
| Keskimäärin | 11,6 % | 1,2 % | 1,0 % |
Esimerkiksi 12 kuukauden tuotot ovat olleet pakkasella vain kaksi kertaa ennen taantuman alkua, eli vuosina 1969 ja 2001. Kolmen kuukauden tuotot ovat olleet miinuksella kuusi kertaa.
Carlsonin mukaan S&P 500 -osakeindeksi on ollut lasku- eli karhumarkkinassa 20 kertaa vuoden 1928 jälkeen. Karhumarkkina tarkoittaa vähintään 20 prosentin kurssilaskua edellisestä huipustaan. Jos mukaan lasketaan vähintään 10 prosentin kurssilaskut, on näitä laskuja ollut 47 kertaa.
Noista 47 kurssilaskusta peräti 31 tapahtui muulloin kuin taantuman aikana, eivätkä ne ennakoineet tulevaa taantumaa. Carlsonin mukaan vähintään 10 prosentin kurssilaskuista 66 prosenttia on ollut sellaisia laskuja, etteivät ne ole johtaneet taantumaan.
Oikeastaan ei ole mikään ihme, etteivät sijoittajat osaa ennustaa taantumaa.
Carlson huomauttaa, etteivät kansalaiset useinkaan edes tiedä talouden olevan taantumassa. Esimerkiksi maaliskuussa 2001 alkanutta taantumaa ei virallisesti kutsuttu taantumaksi kuin vasta marraskuussa 2001, jolloin taantuma itse asiassa päättyi. Myöskään kesän 1981 taantumaa ei kutsuttu taantumaksi kuin vasta tammikuussa 1982.
Edellämainittu tilastoharjoitus on tietenkin perin yksinkertainen testi osakemarkkinoiden ennustekyvystä. Kuitenkin myös vaativampia empiirisiä tutkimuksia on tehty, kuten tämä USA:n keskuspankin tutkimus. Senkin johtopäätös on, että osakemarkkinoiden taantumien ennustekyky on heikko.
