Nämä verkostot muokkaavat yhteiskuntaamme ja kyseenalaistavat perinteisiä liiketoimintamalleja. Esimerkiksi erinäiset sosiaalisen median vaikuttajat ovat YouTuben kautta saaneet jo ennenäkemätöntä valtaa omilla toimialoillaan yritysyhteistöiden kautta.
Jos sosiaalinen media vaikuttaa liiketoimintaan niin samoin vaikutukset näkyvät sijoittamisessakin. Julkisilla lausunnoilla on vaikutusta osakemarkkinoihin. Esimerkiksi Donald Trumpin twiitit pääsevät otsikoihin ja yleensä vaikuttavat myös sijoittajien mielialoihin ja käyttäytymiseen sijoitusmarkkinoilla. Samoin muiden poliittisten vaikuttajien ja asiantuntijoiden sanoja kuunnellaan paljon sijoittajien keskuudessa ja sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus osakesijoittamisen esiintuonnissa suuremmalle yleisölle.
Jos sosiaalisessa mediassa alkaisi kiertämään huhu, jonka mukaan vaikkapa Nokia ja Sampo olisivat Helsingin pörssin parhaimpia ostokohteita, osa sijoittajista alkaisi tarkastelemaan kyseisiä yhtiöitä tarkemmin ja jopa sijoittamaan huhun perusteella. Jos huhuun lähtisi mukaan vaikutusvaltainen asiantuntija, tämä tulisi oletettavasti näkymään kyseisten osakkeiden kurssinousuna, kun suurempi määrä sijoittajia lähtisi sijoittamaan Nokiaan ja Sampoon. Ainakin teoriassa.
Ilmiössä sinällään ei ole mitään uutta. Uutta on ainoastaan saatavilla olevan informaation määrän kasvu viimeisen 15 vuoden aikana. Ennen vanhaan tietoa saivat vain Kauppalehden ja Financial Timesin tilaajat, kun nykyään tietoa saa nopeammin ja monipuolisemmin Googlen ja Facebookin kautta.
Facebookin Sijoituskerho-ryhmässä on yli 30 000 sijoittajan muodostama yhteisö, jossa jaetaan päivittäin satoja päivityksiä ja kysymyksiä sijoittamiseen liittyen. Kuka tahansa voi liittyä kyseiseen ryhmään ilmaiseksi ja saada informaatiota ja tietoja toisilta sijoittajilta. Financial Timesin tilaaminen ei ole pakollista. Samoin Nordnetin asiakkaat voivat liittyä omaan yhteisöönsä, Sharevilleen jakamaan tietoa sijoittamisesta.
Facebookin kautta saadut vinkit eivät ole sijoitusneuvonnan piirissä, mutta jos 100 muuta sijoittajaa suosittelee tietyn arvopaperin ostoa, yksittäinen sijoittaja saattaa ostaa kyseistä arvopaperia pelkästään näiden suosittelujen vuoksi. Pahimmillaan tämä voi johtaa väärän informaation levittämiseen omaa etua hyödyttävällä tavalla, kuten esimerkiksi eräs tapaus Ruotsista osoittaa. Ruotsalaiset sijoitusbloggaajat antoivat omistamilleen osakkeille ostosuosituksia aiheuttaakseen kyseisille osakkeille kurssinousuja.
Sijoittajat ovat saaneet jo osansa osakemarkkinoiden viimeaikaisesta volatiliteetista. Kysymys kuuluukin, kasvattaako sosiaalisen median tuottama informaatioähky sijoittajien kärsimättömyyttä volatiliteettia? Samoin myös listautumisanneissa sijoittajille voi iskeä poisjäämisen pelko, mikäli yhteisö heidän ympärillään kohisee innoissaan sijoittavansa listautuvaan yritykseen. Sijoittajien mielipiteet voivat muuttua listautumisantien jälkeen hyvin nopeasti, mikäli sijoituspäätös on tehty irrationaalisesti. Yleensä tämä näkyy osakkeiden poismyymisellä heti ensimmäisen osavuosikatsauksen jälkeen.
Nykyään sijoittajien omalla vastuulla on prosessoida saatavilla oleva laaja informaation kirjo sijoituspäätöksissään ja varoa informaatioähkyä. Harkitsematon sopulikäyttäytyminen harvoin johtaa tuottoisiin tuloksiin ja sijoittajan on tunnistettava sosiaalisen median rooli omissa sijoituspäätöksissään. Sijoitussuunnitelmassa pysyminen ja kylmät hermot ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin.
