Makrotalous

Ekonomisti: ”Uusi väestöennuste on karua luettavaa julkisen talouden kannalta”

Suomen väestöennuste

Väestö iän mukaan väestöennuste Suomi

Väestö iän mukaan 1900–2017 ja ennustettu 2018–2070. Lähde: Tilastokeskus.

Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alas. Keskuskauppakamarin ekonomisti vaatii työperäisen maahanmuuton rajoitteiden purkamista.

Tilastokeskuksen eilen julkistamaa väestöennustetta on viime viikkoina odotettu poikkeuksellisen suurella mielenkiinnolla ja ennuste on saanut mediassa kosolti huomiota.

Väestöennusteen tavanomaista suurempi mielenkiinto johtuu siitä, että syntyvyys on suorastaan romahtanut.

Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomen historian matalimmalla tasolla, 1,49, ja syntyvyys on laskenut 20 prosenttia. Kuluva vuosi tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.

Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Arviossa oletetaan, että kussakin iässä he synnyttävät yhtä usein kuin senikäiset naiset synnyttivät arviota tehtäessä.

Kokonaishedelmällisyysluvun kehitys vuosina 1960 – 2018.

hedelmällisyysluku kokonaishedelmällisyysluku väestö väestökehitys Suomi

Kokonaishedelmällisyysluku vuosina 1960–2018. Vuosi 2018 on ennuste. Lähde: Tilastokeskus.

Syntyvyyden romahdus on herättänyt kasvavaa huolta Suomen väestörakenteesta ja huoltosuhteesta. Väestöllinen huoltosuhde määritellään työikäisten ja ei-työikäisten välisenä suhteena. Työikäisiin lasketaan kuuluvaksi 15 – 64 -vuotiaat.

Kun työikäisen väestön määrä suhteessa koko väestöön laskee, syntyy ongelmia esimerkiksi julkisen sektorin palveluiden, eläkkeiden (Suomen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva) ja tulonsiirtojen rahoitukseen.

Väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970 – 2060.

väestöllinen huoltosuhde kehitys Suomi

Väestöllisen huoltosuhteen kehitys. Kuva: Tilastokeskus.

Vain nettomaahanmuutto ylläpitää väestönkasvua

Väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. 2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren.

Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli peräti miljoona alle 15-vuotiasta.

Vuosi 2018 tulee olemaan Tilastokeskuksen mukaan jo kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Syntyneiden määrä jatkaa väestöennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

Nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Syntyvyyden lasku tuo vaikeuksia valtiontalouteen, varoittaa Keskuskauppakamarin ekonomisti Mauri Kotamäki.

Alentuneen syntyvyysoletuksen vuoksi kestävyysvaje uhkaa heikentyä 0,25 prosentilla, mikä tarkoittaa Kotamäen mukaan jopa 1,2 miljardin euron vuosittaista alijäämää julkiseen talouteen. Uusi pessimistisempi väestöennuste alleviivaa työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä.

”Työllisyysasteen tavoite tulisi olla lähellä pohjoismaisia verrokkejamme, jopa 80 prosenttia. Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Näiden väestöennusteen oletusmuutosten takia kestävyysvaje kasvaa vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin”, Kotamäki sanoo.

Rakennemuutoksia tarvitaan

Julkisen talouden tasapainoon negatiivisesti vaikuttava ennustelukujen muutos määrittää Kotamäen mukaan sen, että myös muut kuin työllisyysasteeseen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet ovat tärkeitä.

Tällä Kotamäki viittaa esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin sekä kilpailun tarpeettomien rajoitusten purkamiseen. Myös perhevapaauudistus lukeutuu tarpeellisiin uudistuksiin.

Mikäli välttämättömiä uudistuksia ei tehdä, on Kotamäen mukaan vaarana, että tulevaisuudessa joudutaan leikkaamaan etuuksia ja julkisten palveluiden laatua.

”Uusi väestöennuste on karua luettavaa julkisen talouden kannalta. Väestöennustetta on perinteisesti käytetty muun muassa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmien taustalla sekä valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien pohjana”, Kotamäki sanoo.

Lisäksi maahanmuutto-oletuksen madaltaminen 2 000 henkilöllä heikentää julkisen talouden tasapainoa, ekonomisti varoittaa. Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö pienenisi jo nyt.

”Erityisesti työperäinen maahanmuutto on tärkeää sekä julkisen talouden että väestönkasvun kannalta puhumattakaan maahanmuuttajan parantuneesta tilanteesta. Maahanmuuton rajoittaminen ei siis johda hyvään lopputulokseen – erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon tulee kannustaa”, Kotamäki painottaa.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. QZ

    30.11.2018 at 16:21

    Rajoittamaton maahanmuutto kehitysmaista on resepti täystuhoon:

    I) 2030-2050 aikakaudella yhteiskunnan automaation aste nousee uudelle tasolle

    II) Tämä yhdistettynä uusiutuvan energian melkeinpä lineriaasisesti laskeviin tuotantokustannuksiin (merille voidaan rakentaa isompia tuulivoimaloita ja jopa kelluvina versioina) tulee mahdollistamaan lähes ilmaisen energian ruuan tuotantoon/liikkumiseen ja poistaa Suomelta yhden isoimmista kulueristä: öljy. Raha jää Suomeen.

    III) Tärkein tuleville hallituksille ja EU:lle on luoda verotusjärjestelmä, jossa korkean automaationpalveluita hyödyntävän yrityksen ”robotteja” verotetaan keskivertoisen henkilön työpanoksen mukaan ja jossa verot tulee maksaa maahan missä palvelu/tuote kulutettiin ilman isoja porsaanreikiä (patenttien lisennsimaksut, konsernin tappioiden / lainojen maksut)

    Tulemme pärjäämään 4 miljoonalla suomalaisella varsin hyvin kunhan emme rapauta huoltosuhdetta ottamalla kymmeniä tuhansia uusia henkilöitä sosiaaliturvan piiriin maista joiden kulttuuriset arvot ovat aivan toista maata.

    • Jorma Erkkilä

      Jorma Erkkilä

      1.12.2018 at 09:58

      Kauppakamarin ekonomisti peräänkuuluttaa nimenomaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä, ei maahanmuuton lisäämistä yleensä. Toki on kysymysmerkki, kuinka hyvin työn perässä maahamme muuttavat ulkomaalaiset työllistyvät pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti kuitenkin tulevat töihin, eivät sosiaalituen varaan.

      Mitä tulee automatisaatioon, niin itse suhtaudun hyvin epäillen väitteisiin siitä, että automatisaatio häivittäisi ison osan työpaikoista.

      Teknistä kehitystä on tapahtunut jo 200 vuotta, eikä työ ole hävinnyt mihinkään. Toki useat työt ovat poistuneet, mutta uutta on tullut tilalle. Iso osa suomalaisten nykyisistä työtehtävistä ovat sellaisia, ettei niistä ollut tietoakaan 100 vuotta sitten.

      Ajatus että automatisaatio tuhoaisi työn, on jo teoreettisesti mielestäni aika kummallinen. Automatisaatio nostaa tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu nostaa kilpailukykyä ja sitä kautta nostaa esim. vientiä ja vientiyritysten työn kysyntää. Kerrannaisvaikutusten kautta viennin kasvu lisää kokonaiskysyntää kotimarkkinoilla, mikä nostaa työllisyyttä esim. palvelusektorilla.

      Jos automatisaatio veisi työpaikat, pitäisi Japanissa, USA:ssa, Saksassa tai Ruotsissa olla nyt massatyöttömyys. Mutta kun ei ole.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös