Iskulauseet kuten ”hidastaako kassavaje vauhtiasi”, ”lainaa harkittuihin hankintoihin” ja ”elä enemmän” ovat tulleet tutuksi monelle, sillä suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita ja velkaantumisen vauhti on nopeampaa tällä hetkellä kuin koskaan.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on ollut jo pitkään huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta.
Kulutusluotot muodostavat asuntovelan ohella suurimman osan kotitalouksien velasta. Kulutusluottoja otetaan lomamatkoihin, autoon, huonekaluihin tai muihin hankintoihin. Pahimmillaan näiden lainojen todelliset vuosikorot voivat nousta hyvinkin helposti yli 20 prosenttiin. Tämä on kestämättömällä tasolla kun laina-ajat ovat houkuttelevan pitkiä ja korkoja maksetaan kymmeniä vuosia. Asuntolainaakin on mahdollista saada Suomessa jo 37 vuodeksi: 35 vuoden laina-aika 2 vuoden lyhennysvapaan kanssa.
Samalla velkaneuvonnan jonot kasvavat eri paikkakunnilla ja velkaselvittelyyn joutuneiden ihmisten määrä on kasvanut selvästi Ylen teettämän kyselyn mukaan vuosina 2015-2017.
Korot ovat olleet euroalueella ennätyksellisen alhaalla ja negatiivisena jo useita vuosia, mikä tekee velkaantumisesta helppoa ja halpaa. Myös asuntovelalliset ovat hyödyntäneet alhaisten korkojen aikaa ahkerasti. Hallitus on varautunut velkaantumisen hillitsemiseen viimeaikaisilla korotuksilla asuntolainojen ns. ”lainakattoihin”, mikä vaatii muilta kuin ensiasunnon ostajilta tällä hetkellä vähintään 15 prosentin omarahoitusosuuden hankittavan kohteen hinnasta ennen lainan saamista.
Taloyhtiölainat ovat myös yleistyneet ja kasvaneet kovaa tahtia. Taloyhtiölainalla on mahdollista saada hankittavan asunnon myyntihintaa alemmas jotta kohde saataisiin paremmin myytyä. Taloyhtiöt rakennuttavat rakennuksensa ja laittavat asukkaat maksamaan rakennuskulut taloyhtiölainalla pois. Nykyään hankittavan asunnon hinnasta jopa 80 prosenttia voisi olla taloyhtölainaa.
Mikäli yksi asukas ei pysty maksamaan korkeaa vastikettaan, taloyhtiön muut osakkaat joutuvat maksamaan toisen osakkaan lainaa pois. Pahimmillaan kasvaneet laiminlyönnit voivat luokitella kansainvälisten luottoluokittajien toimesta taloyhtiölainat riskipitoisiksi yrityslainoiksi, mikä voisi kasvattaa taloyhtölainan kuluja ja korkoja kohtuuttomasti.
Jo vuonna 2015, Suomen kotitalouksien velkaantuminen oli reippaasti yli euroalueen keskiarvon. Edellä olivat ainoastaan Iso-Britannia, Irlanti, Ruotsi, Kypros, Alankomaat sekä Tanska. Pohjoismaisiin verrokkeihin nähtynä kuitenkin olemme samaa luokkaa Ruotsin ja Tanskan kanssa. Mutta tähän hyvään oloon ei saa tuudittua. Alla oleva kaavio esittää kotimaisen kulutusluottokannan kehityksen. Suomen Pankin mukaan kotitalouksien kulutusluottokanta oli kesäkuun 2018 lopussa noin 20,5 miljardia euroa ja kasvua vuodesta 2016 on tullut peräti 2,5 miljardia euroa.
Myös osakemarkkinoiden kasvua ruokitaan velkarahalla, kun sijoittajat ”vivuttavat” arvopaperiostojaan lainaamalla rahaa sijoittamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sijoittajien käteiskassat ovat väheneet vuosi vuodelta finanssikriisin jälkeen. Samalla sijoitussalkkuja rahoitetaan lainarahalla riskistenkin arvopapereiden kuten kryptovaluuttojen ja kannabisyhtiöiden hankintaan. Yhdysvalloissa korkojen nousu on jo alkanut.
Korot ovat nyt alhaalla, mutta todellisuuteen on reagoitava ajoissa: Korot eivät tule olemaan alhaalla ikuisesti ja ne tulevat nousemaan. Nordea on arvioinut korkojen nousun vaikuttavan suomalaisiin kotitalouksiin jo ensi keväänä. Siksi pitkälle velkaantuneiden ihmisten erityisesti olisi arvioitava oma taloudellinen kestävyytensä stressitestillä, jotta tilanteeseen oltaisiin valmiita.
Sama pätee kansantalouden kehitykselle. Ekonomistit ovat ennustaneet korkojen nousun vähentävän yritysten investointihalukkuutta, mutta yksityisen kulutukset ennustetaan edelleen pitävän taloutta pystyssä. Yksityinen kulutus ei kuitenkaan riitä, mikäli suurin osa käyttöpääomasta menee lainojen lyhennyksiin, pitkäaikaiseen säästämiseen ja korkojen maksuun.
Samalla kuitenkin kotitalouksien säästämisaste kasvaa, mikä on hyvä merkki. Alhaisten korkojen ruokkiman kulutusjuhlan keskellä säästämisaste on kääntynyt tänä vuonna positiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Kotitaloudet selkeästi varautuvat huonompiin aikoihin eikä silmiä tulevalta ole täysin ummistettu.
Suurin ilouutinen on kuitenkin se, että ehdotus pikavippien sääntelyn kiristämiseksi on tänään 15.11 hyväksytty 15.11 valtioneuvoston istunnossa ja seuraavaksi ehdotus etenee eduskuntaan. Tämä uudistus on erittäin toivottu ja toivottavasti hillitsee kotitalouksien velkaantumista tulevaisuudessa.
