Erilaisia verotukia on tällä hetkellä yli 180 kappaletta, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Suomen nykyinen suhdannetilanteen koheneminen ei juuri paranna kestävyysvajearviota. Vaalikauden alkaessa keväällä 2015 valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi 10,7 miljardia euroa, kun luvun laskennassa käytetään tuolloista ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
Kestävyysvaje syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulisi sopeuttaa, jotta julkinen talous olisi pitkän aikavalin tasapainossa ilman, että tulevaisuudessa veroastetta nostetaan, palveluita heikennetään tai velkaantumista kasvatetaan.
Valtiovarainministeriön syyskuuta julkistetun syksyn 2018 taloudellisen katsauksen mukaan kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Euromääräinen kestävyysvajearvio on siten tarkalleen 7,8 miljardia euroa, kun käytetään tuoreinta ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.
Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole VM:n mukaan turvattu pitkällä aikavälillä.
Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.
Yksi valtion verotuloja nakertava tekijä ovat erilaiset verotuet, joiden arvo on noin 26,8 miljardia euroa, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Niistä 17,5 miljardia euroa vähentää valtion verotuloja. Suomessa normiverojärjestelmä ja siitä poikkeavat säännökset eli verotuet on määritelty viimeksi vuonna 2009.
Kun verotuista päätetään, on tärkeää määrittää tukien tavoite sekä arvioida niiden vaikutukset valtion talouteen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti, onko valtiovarainministeriön arviot veromuutosten ja verotukien vaikutuksista laadittu mahdollisimman tarkasti ja kattavilla tiedoilla.
Tarkastuksen mukaan verotukien, kuten verovähennysten, kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain vähäisesti, ja tukien vaikutuksista on niukasti tietoa.
Verotuista lasketaan vuosittain ainoastaan niiden aiheuttamat verotulojen menetykset. Kolmasosalle ei kuitenkaan pystytä laskemaan edes niiden aiheuttamaa tulonmenetystä. Yksittäisten verotukien vaikutuksista on tehty hieman laajempia vaikutusarvioita.
”Jotta päätöksentekijät voisivat paremmin arvioida kunkin verotuen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta, tarvitaan taustalle enemmän tietoa. Lisäksi, kun uusia verotukia säädetään, tulisi perustella, minkä vuoksi politiikkakeinoksi on valittu juuri verotuki suoran tuen tai muun keinon sijaan. Politiikkakeinon valinta tulisi tehdä sen perusteella, mikä on tehokkainta”, VTV:n ylitarkastaja Pälvi Polojärvi toteaa.
Jos politiikkakeinon valintaa ei harkita ja perustella, riskinä on, että verotukia käytetään valtiontalouden menokehyksen kiertämiseen. Budjettikehys nimittäin ei rajoita uuden verotuen säätämistä samaan tapaan kuin suoran tuen myöntämistä. Kun valitaan verotuki politiikkakeinoksi, on mahdollista pysyä menokehyksessä, vaikka menot ja velanottotarve käytännössä kasvaisivat.
Verolainsäädännön muutoksista ennakkoon laadittavat vaikutusarvioinnit puolestaan tarjoavat VTV:n arvion mukaan riittävästi tietoa päätöksentekoon. Vaikutusarviointeihin on käytössä laajasti tietoa ja useampi eri laskentamalli. Koska vaikutusarvioinnit tehdään jokaiselle veromuutokselle erikseen, useamman muutoksen yhteisvaikutukset voivat kuitenkin jäädä huomioimatta. Siksi vaikutusarviointeja tulisi tehdä myös usean muutoksen yhteisvaikutuksista.
”Esimerkki tästä olisi, että arvioitaisiin samana vuonna voimaan tulevien veromuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan, työllisyyteen tai johonkin tiettyyn verovelvollisryhmään”, Polojärvi ehdottaa.
Tutustu tarkastuskertomukseen: Veromuutosten ja verotukien vaikutusarvioinnit