Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä julkaisi eilen toimenpideohjelman liikenteen kasvihuonepäästöjen poistamiseksi.
Työryhmän ohjelma on saanut kosolti huomioita ja sen vastaanotto on ollut ristiriitainen. Työryhmän ehdotukset ovat varsin radikaaleja.
Julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28:sta keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle.
Toimenpideohjelman johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. Liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannettaisiin nostamalla eniten päästöjä tuottavien toimintojen verotusta ja maksuja. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden ja suuripäästöisten ajoneuvojen veroa nostettaisiin pienissä erissä vuosi vuodelta.
Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä puolestaan tuettaisiin. Liikenteen verorasitus ei kokonaisuutena kasvaisi, mutta verot kohdennettaisiin eri tavoin.
Sähköautojen määrä halutaan reippaaseen kasvuun
Yksi ehdotettujen toimenpiteiden tavoite on liikennevälineiden uusiutumisen nopeuttaminen ja nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden raju kasvattaminen ajoneuvokannasta nykyisestä muutamasta prosentista sataan.
Toimenpideohjelman mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. Tämä on selvästi kunnianhimoisempi tavoite kuin hallituksen aiemmin asettama 250 000 sähköauton tavoite.
Lisäksi tavoitellaan nestemäisten biopolttoaineiden osuuden nostamista kaikista nestemäisistä polttoaineista 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä.
Nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei kuitenkaan nouse vuoden 2030 jälkeen. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kasvatetaan voimakkaasti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä. Fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin kielto vuonna 2045 ohjaisi siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Autoliitto tyrmää työryhmän ehdotukset
Autoliitto tyrmää työryhmän ehdotukset jyrkin sanakääntein. Käytännössä työryhmä esittää liikkumisen kustannusten lisäämistä, mikä perustuu Autoliiton mielestä löyhiin laskelmiin niiden vaikutuksista.
”LVM:n työryhmän toimenpiteet ovat suurin piirtein samoja, joita säännöllisin väliajoin on jo vuosien ajan nostettu muutenkin esille haluttaessa heikentää henkilöautoliikenteen kilpailukykyä. Työryhmän esittämät polttoaineveron korotukset sekä tiemaksut nostaisivat suomalaisten suuria liikkumiskustannuksia entisestään. Autoilijat maksavat jo nyt matkansa ja päästönsä, sillä tieliikenteeltä kerätään noin kahdeksan miljardia euroa veroja vuodessa”, Autoliitto toteaa tiedotteessaan.
Liiton mielestä Ilmastonmuutos on vakava asia ja sitä vastaan pitää taistella realistisin keinoin. Se kuitenkin muistuttaa, että henkilöautoilu edustaa Suomen kasvihuonepäästöistä noin kymmenettä osaa.
”Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollistaa.
Korotettavaksi esitettävää ajoneuvoveroa on Autoliiton mukaan korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen.
”Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon. Päästöttömän sähköauton ajoneuvoveron perusvero on kiristynyt 19 eurosta 106 euroon. Tämän lisäksi sähköautosta maksetaan käyttövoimaveroa.”
Autoliiton mukaan tieliikenteelle ei ole tullut korotuksista mitään vastinetta eikä ole takeita, että näin tapahtuisi henkilöliikenteen osalta työryhmän esittämien toimenpiteiden jälkeenkään. Lisääntyneistä verotuotoista huolimatta esimerkiksi tiestön kunnossapitoon ei ole saatu riittävää rahoitusta.
”Mahdoton tavoite”
Autoliitto muistuttaa, että vasta pari vuotta sitten hallitus asetti erittäin kovaksi tavoitteeksi saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.
”Nyt LVM:n työryhmän mukaan sähköautoja onkin reilun kymmenen vuoden kuluttua noin 670 000 ja kaasuautoja 130 000. Mitään todellisia perusteluja ja konkreettisia toimia, joille olisi asetettu oikea hintalappu, ei ole esitetty. Tavoite tuntuu täysin mahdottomalta.”
”Nyt esitetty visio on todella kaukana suomalaisten arjesta. Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan. Työryhmän työstä ei selviä, miten uusia tai uudempien autojen hankkimisen vaatima pääomantarve rahoitetaan tai mitkä vaikutukset suunnitelmalla on koko Suomen yhteiskuntarakenteeseen”, Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan Suomi on EU:n harvimmin asuttuja maita ja täällä oman auton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla. Auto ei Suomessa ole mikään luksustuote, vaan arjen mahdollistaja.
Autoliiton mielestä LVM:n työryhmän tavoittelemat päästöhyödyt perustuvat hyvin löyhiin laskelmiin ja todelliset vaikutusarviot puuttuvat.
”Tähän kiinnitti huomiota myös valtiovarainministeriö, joka jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Raportista puuttuvat muun muassa laskelmat siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat suomalaisten liikkumismahdollisuuksiin, työntekoon ja asumiskustannuksiin.”
Niemisen mukaan raportissa esiin noussut fossiilisten polttoaineiden myyntikielto on kevyt heitto, jolla voi olla merkittävät vaikutukset.
”Autoliittoon tulee jo nyt runsaasti kysymyksiä siitä, minkä auton uskaltaa ostaa. Kysyjät ovat useimmiten päätyneet lykkäämään muuten ajankohtaista autonhankintaansa”, Nieminen sanoo.
