Vuonna 2017 palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 2 610 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Työeläkevakuutettuja ovat kaikki, jotka tilastointiajankohtana tai aikaisemmin ovat olleet työsuhteessa tai yrittäjänä, ja joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen.
Ansiot eivät ole juurikaan muuttuneet viime vuodesta. Miesten työeläkevakuutettu keskiansio oli 3 260 euroa, mikä oli 800 euroa eli neljänneksen suurempi kuin naisten 2 470 euron keskiansio. Tuloero on selvä kaikissa tuloluokissa ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Eläketurvakeskuksen mukaan tuloeroa selittää vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Naisten heikompi työmarkkina-asema näkyy rahallisen arvostuksen lisäksi myös määräaikaisina työsuhteina. Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Myös pienten lasten hoito on edelleen valtaosin naisten harteilla.
”Naiset käyttävät yli 90 prosenttia lapsenhoitoetuuksista, mikä näkyy ansioissa ja myöhemmin myös eläkkeissä”, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Lapsenhoitoaikojen lisäksi työeläkettä kertyy tietyin ehdoin myös työttömyys-, sairaus- ja opiskeluajoilta. Viime vuonna palkattomien aikojen etuuksia rekisteröitiin noin miljoonalle henkilölle.
Ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna vähiten ansaitsivat 17–30-vuotiaat naiset, keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsivat nelikymppiset miehet, keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa.
Miesten ansiokehitys on tasaista 20–40 ikävuoden välillä, jonka jälkeen se pysähtyy. Naisten ansiokehitys pysähtyy 30 ikävuoden tienoilla, ja nousu jatkuu 35 ikävuoden jälkeen.
”Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan naisten ansiokehitykseen selvästi enemmän kuin miesten. Naisten tulokehitys pysähtyy neuvolaan. Samalla palkkahuipun saavuttaminen venyy 50 vuoden ikään eli naisilla se tulee vuosikymmenen miehiä myöhemmin”, kertoo Kannisto.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 200 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on noin 5 600 euroa.
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettuna tehty työ, myös epäsäännölliset työt, jotka voivat olla kestoltaan lyhyitä tai osa-aikaisia.
Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 573 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 150 euroa.
Työeläkevakuutettuja ansioita määrättäessä otetaan huomioon korvauksena työstä maksettu palkka, tulospalkkio tai muu vastike. Muista vastikkeista merkittävimpiä ovat erilaiset luontoisedut ja lomakorvaukset mukaan lukien työsuhteen päättyessä maksettavat korvaukset esimerkiksi pitämättä jääneestä säästövapaasta.
Sen sijaan päivärahat ja optiojärjestelyt eivät yleensä kartuta työeläkettä eivätkä ne sisälly työeläkevakuutettuun ansioon. Tässä tilastossa työeläkevakuutettu ansio sisältää myös työntekijän eläkemaksun, vaikka se ei kartuttanut työeläkettä ennen vuotta 2017.
Löytyi siis lopultakin asia, jota meiltä keski-ikäisiltä miehiltä eivät edes kaikki maailman sukupuolineutraalioletetut feministit kykene pois ottamaan.
Kyseinen etu on sikälikin mielenkiintoinen, että siinäkään vaiheessa, kun feministisen dystopian korvaa sharian laki, miehen tilipussi ei edelleenkään alistu palkkasukupuolineutraalisuuden vaatimukselle, vaan päinvastoin jatkaa törkeää epätasa-arvon vastaista ristiretkeään.
Erona on vain se, että kyseisen lain vallitessa myös nainen kykenee miehen palkasta nauttimaan, ilman että hänen tasa-olettaman mukaisesti odotetaan siitä jatkuvasti narisevan.