Valtiovarainministeriön tuore taloudellinen katsaus on karua luettavaa. Vaalien alla valtiontalouden tasapaino unohtuu, kun poliitikot lupailevat iloisia menolisäyksiä.
Valtiovarainministeriö kertoi tällä viikolla lyhentävänsä velkaansa pois loppuvuodesta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Valtiokonttori ei joudu nostamaan loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää.
Lähes miljardin euron velan lyhennys oli iloinen joululahja, mutta shampanjalaseja ei sen perusteella kannata kilistellä.
Valtiontalouden menojen ja tulojen tasapaino ei nimittäin toteudu vielä pitkään aikaan. Valtiotalouden tulevaisuuden synkimmän varjon luo siis niin sanottu kestävyysvaje, joka tarkoittaa sitä, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Nykyiset verotulot eivät riitä
Valtiovarainministeriö julkaisi talven taloudellisen katsauksen, jonka ydinviesti on kolkko. Raportin mukaan julkisen talouden velkasuhteen ennakoidaan jatkavan lähivuosina laskuaan. Kuitenkin väestön ikääntyminen merkittäviä paineita julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä, raportissa todetaan.
”Vanhusväestön määrän kasvu lisää eläke-, terveys- ja hoivamenoja, joiden rahoittamiseksi nykyinen kokonaisveroaste ei tulevaisuudessa riitä. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi pitkällä aikavälillä”, VM toteaa.
Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Arvio on kasvanut aiemmasta runsaasta kolmesta prosentista.
Kestävyysvajearviossa on huomioitu ensikertaa paljon huomiota herättänyt Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkaisema uusi väestöennuste. Sen mukiaan väestöennusteen syntyvyys- ja nettomaahanmuutto-oletusten lasku kasvattaa kestävyysvajetta hieman aiempaan verrattuna.
VM:n mukaan merkittävämpi kestävyysvajetta kasvattava tekijä on kuitenkin väestöennusteen ulottuminen vuoteen 2070, jolloin arviota ikäsidonnaisten menojen kehityksestä on jatkettu EU-laskelmien tapaan kymmenen vuotta pidemmälle kuin aiemmin. Laskentajakson pidennys kasvattaa VM:n mukaan kestävyysvajetta, sillä erityisesti eläkemenot ovat kasvavalla uralla 2060-luvulla. .
Kestävyysvajearviossa huomioidaan vain ne päätökset, joiden vaikutukset julkiseen talouteen voidaan riittävällä varmuudella arvioida. Kestävyysvajelaskelmassa ei siten ole vielä huomioitu julkisen talouden vahvistamiseksi hallitusohjelmassa linjattuja pitkän aikavälin toimia, kuten maakunta- ja sote-uudistusta.
Vaalilupaukset eivät lupaa hyvää
Eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovella ja ministeriön kestävyysvajelaskelmat loistavat poissaolollaan, kun vaalikiiman humalluttavat poliitikot lupailevat kilvan uusia menoeriä valtiolle.
Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, josta saattaa tulla seuraavan hallituksen pääministeri, lupailee lähes miljardi euroa eläkeköyhyyden vähentämiseen.
”Jos talouskehitys jatkuu tämän kaltaisena ja SDP on hallituksessa, me ajamme sitä, että sata euroa nettona tulee ensi vaalikaudella kaikkiin alle 1 400 euron kansaneläkkeisiin, takuueläkkeisiin ja työeläkkeisiin”, Antti Rinne linjasi SDP:n tiedotustilaisuudessa.
Kaiken kukkuraksi SDP esittää noin 200 miljoonaa euroa maksavia lisätoimia jo aiemmin ehdottamansa noin 700 miljoonan euron eläkepaketin päälle.
Hallitus on puolestaan suunnittelemassa hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, joiden arvo saattaa olla noin 10 miljardia euroa. Kun pääministeri Juha Sipilä totesi hallituksen tavoitteeksi velkaantumisen lopettamisen vuoteen 2021 mennessä, ei laskelmaan otettu mukaan hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja.
Juha Sipilä kertoi keskusta puoluevaltuuston kokouksessa Turussa, että ammatilliseen koulutukseen tulisi saada tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa. Opettajien määrän lisäys maksaisi pääministerin mukaan 50 miljoonaa euroa.
Perussuomalaiset puolestaan eivät kiristäisi lainkaan verotusta, vaan keventäisivät useita veroja. Näitä ovat ansiotulovero, eläkkeiden verotus, polttoainevero, energiavero, perintöverotus sekä Yle-vero. Lisäksi perussuomalaisten vaihtoehdosta löytyy eläkkeiden taitetun indeksin poisto pienituloisilta.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää silmiinpistävänä menopaineiden pitkää listaa kestävyysvajeesta huolimatta ensi vaalikaudelle.
STT:lle antamassaan haastattelussa Korkman toteaa, että menopaineita ja toiveita on paikoin niin, että joulupukkikin kalpenisi.
”Jollakin tavalla pitää pystyä priorisoimaan, koska ei voida tehdä kaikkea sitä mitä ollaan lupaamassa”, Korkman toteaa STT:lle.
Kansallisvaltio voi kerätä tulleja kulujensa kattamiseen. Ulkomaisen tuotteen tulee olla kalliimpi kuin omassa maassa tehty. Toinen mahdollisuus on palkkojen ja eläkkeiden alentaminen. Sehän voisikin onnistua, kun Rinne olisi pääministeri.