Sellun hinnan lasku on heilutellut suomalaisia metsäyhtiöitä viime viikkoina Helsingin pörssissä. Esimerkiksi Stora Enson markkina-arvosta on sulanut vuodessa lähes 23 prosenttia. UPM puolestaan on laskenut 13 prosenttia ja sellun hinnalle herkkä Metsä Board on tippunut yli 27 prosenttia.
Koskivuoren mukaan sellun hinnan laskussa on kuitenkin kyse väliaikaisesta ilmiöstä.
”Sellun kysynnän kasvu on rakenteellista ja ollut hyvinkin tasaista historiassa. Kysynnän kasvu on tullut ennen kaikkea pehmopaperin kulutuksen kasvusta Aasiassa ja uskomme tämän trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa”, Koskivuori sanoo.
Pitkäkuituisen sellun hinta on noussut vuodessa yli 30 prosenttia. Tuoreiden tilastojen mukaan hinta kääntyi laskuun viimeisellä neljänneksellä. Hinnan lasku on ensimmäinen sitten vuoden 2016.
Koskivuoren mukaan laskua selittää varastosykli: erityisesti Kiinassa paperinvalmistajat ovat tyhjentäneet suuriksi kasvaneita varastojaan.
”Tämän takia lyhyellä aikavälillä näemme volatiliteettia sellun hinnassa.”
Danske Bankin mukaan sellun merkitys suomalaisille metsäyhtiöille on ollut jatkuvasti kasvussa samalla kun painopaperi on menettänyt merkitystään. Sellun hinnan nousua auttaa kasvavan kysynnän lisäksi se, että markkinoille ei ole tulossa merkittävästi lisää kapasiteettia noin kolmeen vuoteen. Seuraava suuri sellutehdas aukeaa Chilessä vuonna 2021.
”Suomalainen metsäsektori on nyt erinomaisessa kunnossa investoimaan. Yhtiöiden velkaantuneisuus on laskenut tasaisesti, ja taseet ovat nyt selkeästi paremmassa kunnossa kuin finanssikriisiä edeltäneellä tasolla”, Koskivuori sanoo.
Suomalaiset metsäyhtiöt myös investoivat. Suomessa suunnitteilla olevien projektien yhteenlaskettu arvo on Danske Bankin mukaan peräti 4,5 miljardia euroa. Investointeja suunnittelevat perinteiset metsäyhtiöt Stora Enso, UPM ja Metsä Fiber. Koskivuori pitää näiden investointien toteutumista todennäköisenä.
Lisäksi valmisteilla on uusien yhtiöiden hankkeet Kuopioon ja Kemijärvelle. Kuopioon sellutehdasta valmistelee Finpulp ja Kemijärvelle Boreal Bioref.
”Vaikka yhtiöt ovat uusia, niiden hankkeet vaikuttavat uskottavilta”, Koskivuori sanoo.
Analyytikon mukaan lopulta kaikki on kiinni markkinatilanteen kehittymisestä.
”Kysyntä näyttää kuitenkin olevan jatkossakin kasvussa sellulle, kartongille sekä biopolttoaineille, joihin nyt suunnitellut investoinnit pääosin ovat suuntautumassa. Rajoittavaksi tekijäksi tulee täten enemmänkin raaka-aineen, eli puukuidun riittävyys”, Koskivuori sanoo.
