Sijoitussalkun tasapainotus eli rebalansointi on yksinkertainen ja samalla erinomainen sijoitussääntö.
Rebalansointi takaa että sijoitussalkun omaisuuslajien suhteellinen osuus pysyy tavoitetasolla.
Mutta rebalansoinnilla on toinenkin hyvä ominaisuus.
Rebalansoinnin ideana on pitää eri omaisuuslajien suhteelliset osuudet sijoitussalkussa vakiona. Tyypillinen esimerkki koskee salkkua jossa lähtötilanteessa osakkeiden osuus on 60 prosenttia ja korkosijoitusten osuus 40 prosenttia.
Mikäli sitten esimerkiksi vuoden aikana osakemarkkinat nousevat rajusti, muuttuu salkun osakkeiden paino 60 prosenttia korkeammaksi pelkästään kurssimuutosten vuoksi. Nyt salkun osakkeiden paino voi olla esimerkiksi 70 prosenttia. Eli osakkeiden suhteellinen osuus on noussut tavoitetilaa korkeammaksi.
Rebalansoinnilla sijoitussalkun omaisuuslajien suhteelliset osuudet palautetaan tavoitetasolle. Eli edellä mainitussa esimerkissä se tarkoittaisi, että sijoittaja myy osakkeita ja ostaa korkosijoituksia sen verran että salkku palautuu 60/40-tasapainoon.
Rebalansoinnilla on kuitenkin muitakin etuja kuin salkun palauttaminen tavoitetasapainoon. Strategia nimittäin pakottaa sijoittajan ostamaan halvalla ja myymään kalliilla.
Alla oleva pankkijätti JPMorganin laatima kuvaaja osoittaa tämän. Siinä on verrattu rebalansoitua sijoitussalkkua sellaiseen sijoitussalkkuun johon ei tehdä rebalansointia.
Pitkällä aikavälillä rebalansoitu sijoitussalkku tuottaa selkeästi korkeammat tuotot kuin vertailusalkku.
Eikä tässä kaikki. Lisäksi rebalansoidun salkun markkina-arvon romahdus oli pienempi finanssikriisin aikana.
Myös talouslehti Forbes vertasi rebalansoidun sijoitussalkun tuottoja sijoitussalkkuun, jossa rebalansointia ei tehty. Molempien sijoitussalkkujen lähtötilanteessa 60 prosenttia oli S&P-osakeindeksissä ja 40 prosenttia korkoindeksissä. Tarkastelu tehtiin vuosien 1985 – 2010 aineistolla.
Rebalansoidun salkun allokaatio korjattiin vuosittain vastaamaan 60/40-suhdetta, kun taas toiselle salkulle ei tehty mitään muutoksia. Jälkimmäisessä salkussa siis osakkeiden osuus saattoi vaihdella reilusti yli tai ali 60 prosentin.
Lopputulos osoitti selvästi rebalansoinnin edut. Tarkasteltavan 25 vuoden aikana alkuperäinen 10 000 dollarin sijoitus oli rebalansoidussa salkussa noussut 97 000 dollariin. Salkun, jossa rebalansointia ei tehty, arvo nousi 89 000 dollariin.
Hoh hoijaa
Js tietenkään kaupankäyntikuluja ja veroja ei otettu huomioon. Kuinkahan paljon heikompi tuotto olisi ollut tuolloin?