Valtiovarainministeriö arvioi taloudellisessa katsauksessaan Suomen talouskasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2019.
Valtiovarainministeriö arvioi taloudellisessa katsauksessaan Suomen talouskasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2019.
VM:n joulukuun talouskatsauksen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2018, mutta kasvun hidastuminen edellisvuodesta on edelleen nopeaa.
Vuonna 2019 talouskasvun odotetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Suomen talous kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2020 ja 1,1 prosenttia vuonna 2021. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle prosenttiin, mikä on potentiaalisen tuotannon kasvua hitaampaa.
”Talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia. Kestääkseen kasvavat menopaineet julkisen talouden rahoitus kaipaisi lisää työllisyyttä ja kasvua. Talouden voimavarat pitää saada tehokkaampaan käyttöön”, toteaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää VM:n mukaan työvoiman kysyntää.
Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Työllisyysaste nousee 73,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2021, VM ennustaa.
Euroalueen näkymät heikentyneet
Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi ja kasvu hidastuu kaupan esteiden vuoksi lähivuosina. Tämä hidastaa Suomen hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointiodotuksissa.
Tavanomaisen suhdannekierron ohella maailmantalouden kasvua hidastaa maailmantalouden keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen.
Maailmankaupan kasvu hidastuu kaupan esteiden seurauksena nopeasti 3½ prosenttiin ennustejakson lopulla, VM ennustaa.
Euroalueen näkymät ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana, ja erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Yhdysvaltojen talous on vielä vahvassa vireessä, mutta talouskasvu hidastuu ennustekaudella lähemmäksi potentiaalista kasvua.
Kestävyysvaje on odotettuakin suurempi haaste
Lyhyellä aikavälillä on jotain positiivistakin.
VM:n mukaan toistaiseksi hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina.
Julkinen talous alkaa VM:n mukaan kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina. Tuolloin talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt vuosittaiset sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta ennen kaikkea heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja.
Kun ikäsidonnaiset menot kasvavat ja talouskasvu jää vaimeaksi, syntyy julkisen talouden menojen ja tulojen välille pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen.
Kestävyysvajearviota ovat kasvattaneet muun muassa Tilastokeskuksen julkaisema uusi aiempaa pidempi väestöennuste sekä sen sisältämät aiempaa alhaisemmat oletukset syntyvyydestä ja maahanmuutosta.
Maailmantalouden hitaamman kasvun riskit korostuneet
Keskeinen maailmantalouden ja -kaupan näkymiä varjostava riski on ministeriön mukaan kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään.
Euroopan keskeiset riskit ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Brexitiin liittyvä epävarmuus. Geopoliittiset jännitteet ovat VM:n mukaan yhä korkealla ja voivat nostaa esimerkiksi öljyn hintaa odotettua enemmän.
Näiden kaupan esteet ja niiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua. Kiina ja Yhdysvallat ovat globaalien arvoketjujen kautta ministeriön mukaan Suomelle tärkeämpiä kauppakumppaneita kuin mihin pelkät ulkomaankauppatilastot viittaavat.
VM varoittaa, että kaupan esteiden jatkuminen voi heikentää Suomen vientiä enemmän kuin vientikysynnän muutosten kautta nähdään.
