Tuloerot kasvussa – silti kaikkien tuloryhmien reaalitulot kasvoivat

Käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2016–2017

Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

Tilastokeskuksen mukaan reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suurituloisilla enemmän kuin keski- ja pienituloisilla. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi kaksi prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi 2,2 prosenttia.

Tulokymmenys tarkoittaa sitä, että väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin puoli miljoonaa henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa.

Tulot tarkoittavat verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla eli veroilla ja veronluonteisilla maksuilla.

Omaisuustulot selittävät tuloerojen kasvun

Keskituloisten (tulokymmenykset V–IX) tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 2,2 prosenttia.

Pienituloisimpien keskimääräistä hieman parempi tulokehitys vuonna 2017 aiheutuu saaduista tulonsiirroista. Tilastokeskuksen mukaan tämä lienee osaksi seurausta toimeentulotuen kasvusta, mihin vaikuttaa vuonna 2017 Kelalle tehtäväksi siirtynyt perustoimeentulotuki.

Tilastokeskuksen mukaan toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien lukumäärä kasvoi noin 30 000 asuntokunnalla ja lisäyksestä puolet kohdentui pienituloisimpaan kymmenykseen. Toimeentulotuen kokonaismäärä kasvoi reaalisesti noin 10 prosenttia ja kasvusta noin 70 prosenttia kohdistui pienituloisimpaan kymmenykseen.

Koko väestön tasolla saadut tulonsiirrot vähentyivät. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia leikattiin vuonna 2017 ja lisäksi työttömyyden väheneminen alensi työttömyysetuuksien kokonaismäärää.

Suurituloisimman kymmenesosan muita parempi tulokehitys aiheutuu omaisuustuloista, joista erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot lisääntyivät. Niissä oli kasvua lähes kolmannes edellisvuoteen verrattuna.

Kolmannesta yhdeksänteen kymmenykseen tuloja kasvattivat pitkälti työtulot. Myös verojen osuus tuloista vähentyi, mikä kasvatti tuloja.

Tuloerot kasvoivat nopeasti 90-luvun lopulla

Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2017 arvon 27,7, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi ja lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.

Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,5 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla.

Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 27 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 80 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2017. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 53 prosenttia keskiarvolla mitattuna ja noin 46 prosenttia mediaanilla mitattuna samana aikana.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala kommentoi Tilastokeskuksen tuloerotilastoja Twitterissä. Vesalan mukaan Gini-kertoimella laskettuna tuloerot ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti matalat.

2017 gini-kertoimet julkaistu. Tuloerot pikkuisen levenivät mutta 2010-luvun keskiarvo yhä edellisen vuosikymmenen alapuolella. Ja onhan nämä gini-tasot kansainvälisesti matalat. pic.twitter.com/YdHh69jlVa
— Timo Vesala (@TimoVesala) 18. joulukuuta 2018