Jos joltain on jäänyt vielä huomaamatta, niin ranskalaiset haluavat lähteä pois Euroopan Unionista ja eurosta.
Jo kohta kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset ovat siis muutakin kuin polttoaineverosta johtuvia ja näihin mielenosoituksiin on osallistunut jo lähes miljoona ranskalaista.
Mitä keltaliivit haluavat?
Keltaliivit ovat asettaneet tavoitteikseen mm. eron Euroopan Unionista ja eron eurosta. Kyseessä ei siis ole mikään polttoaineverosta tuohtunut aktivistiryhmä vaan protestoijilla on kovia tavoitteita. Suurin osa heistä on tavallisia työntekijöitä, joiden elinkustannukset ovat kohonneet aivan sietämättömiksi EU:n aikana. Yli puolet ranskalaisistakin hyväksyy jo keltaliivien tavoitteet, joten heillä on jo kansan tuki. Ranskan presidentti Emmanuel Macronia taas jahdataan jopa hänen lomaillessaan hänen saaressa sijaitsevaan linnan porteille saakka. Sen lisäksi tiedotusvälineet, keskuspankkin ja Ranskan entinen pääministeri Alain Juppekin alkaa olla myös mielenosoittajien ajojahdin kohteena.
Macronin tilanne haastava
Eikö Ranskan presidentti Emmanuel Macron voi tilanteelle mitään? Kyllä. Hän on joutunut lupaamaan jo miljardien edestä apua köyhille ja eläkeläisille. Mutta se ei riitä, sillä Ranskassa halutaan ulos koko euroalueelta. Macronin ongelma on, että hän vain unohti maksaa muutamalta viime vuodelta esimerkiksi poliiseille ylityökorvaukset, joten järjestyksenpidon suhteen haasteita Ranskassa on riittänyt. Poliisien ammattiliitto on puolestaan kehoittanut poliiseja liittymään keltaliiveihin mukaan. Lakimiesliitto on myös kehoittanut jäseniään liittymään mukaan keltaliiveihin. Eikä tilannetta helpota yhtään Macronin ylimielinen asenne kansaansa kohtaan.
Keltaliivejä onkin jo lähes miljoona ja tuhansia on jo pidätetty, mutta mielenosoitukset eivät vain lopu. 17. marraskuuta mielenosoittajia oli 282 000, 1. joulukuuta heitä oli yli 130 000 ja saman verran mielenosoittajia oli myös 8. joulukuuta.
https://ewn.co.za/2018/12/09/over-1-700-arrested-in-latest-yellow-vest-protests-in-france
Keltaliivit ovat myös levinneet ympäri Eurooppaa. Mm. Saksassa 160 000 rautatietyöntekijää liittyi mukaan keltaliiveihin joulukuussa. https://www.dailysabah.com/europe/2018/12/10/germany-hit-by-rail-strikes-after-wave-of-yellow-vest-protests-in-france
Ranskalaiset ovat taloutena edelleen Euroopan yksi johtavista valtiosta ja sen kansalaiset ovat ylpeitä omasta kansallisuudestaan ja heidän omista oikeuksistaan. Mielenosoitukset ovat viime viikkoina olleet rauhoittumaan päin, mutta tämä on todella vakava varoitus euroalueelle, sillä tavalliset kansalaiset haluavat jo ulos euroalueelta niin Ranskassa kuin Saksassakin.
Euroalueen ongelmat vakavia
Miksi siis pörssikurssit laskivat niinkin rajusti viime kuukausina? Oliko kyse siitä, että Kiinan ja USA:n välien kiristymisen lisäksi pelättiin myös euroalueen kaatumista? Siinä olisikin hyvä syy ennätysmäiselle kurssilaskulle. Nousukausikin näyttää muutenkin olevan ohi pörssissä ja karhumarkkinaan ollaankin jo siirrytty joulukuusta lähtien.
Eikä euroaluekaan ole mitenkään vakaalla pohjalla. Euro-indeksi on laskenut jo vuodesta 2009: https://fi.investing.com/indices/investing.com-eur-index
Iso-Britannia on sekin lähdössä EU:sta Theresa May:sta huolimatta. Italia, joka on yksi maailman suurimmista talouksista on tunnetusti heikossa hapessa. EU:n virkamiehet taas lisäävät sääntelyä kuin viimeistä päivää. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuitenkin vaikuttaa jo luovuttaneen, koska hän nykyisin lähinnä alkoholisoituu avoimen julkisesti.
Mutta Suomiko silti pitäytyy eurossa loppuun saakka? Sillä Suomihan tykkää olla heikomman puolella oli sitten kyse talousliitosta tai maailmansodasta. Kaveria ei jätetä vaikka kaveri jättää Suomen? Sotakorvauksista se metalliteollisuuskin Suomeen syntyi, joten eiköhän odotella uutta YYA-sopimusta kaikessa rauhassa. Sieltä ne ehdot kyllä sanellaan, että mitä maksaa ja kenelle. Voi kuitenkin olla, että köyhä Suomi ei nyt koko euroalueen velkotaakkaa pysty maksamaan vaikka kuinka mieli tekisi.
Euromääräiset talletukset
Tämä ei siis ole mitään teatteri. Isoja asioita on siis tapahtumassa. Mutta mitä tämä tarkoittaa meidän euromääräisille talletuksille? Se onkin iso kysymysmerkki, sillä euroalueen kaatuminen tarkoittaisi euron uudelleen arvostamista. Kaatuisiko euro sitten niin, että sen arvo lähenisi nollaa vai tehtäisiinkö velkajärjestely?
Todennäköisintä on, että tehtäisiin velkajärjestely, jossa kaikkien euromaiden varat arvostettaisiin uudelleen, koska euroalueen velkojille pitäisi tietysti maksaa myös nämä velat takaisin. Velkojenmaksu tosin ei onnistuisi enää euroissa vaan se pitäisi tehdä jossain muussa valuutassa tai sellaisina varoina, jotka velkoja hyväksyy kuten korkeampina veroina, maa-alueina, valtionyhtiöinä, raaka-ainevaroina ja kiinteistöinä. Pankit taas joutuisivat keräämään oman varallisuutensa heidän asiakkailtaan, koska pankitkaan eivät ole turvasatamia euron kaatuessa.
Miten sitten on euromääräisten velkojen osalta? Laskevatko nekin samaa tahtia kuin euroalue. Tätä varmaan kannattaa kysyä omalta pankinjohtajalta, sillä pankkien omat taseet alkavat hälyttää nekin punaista, jos euromääräiset talletukset ja velat alkavat menettämään rajusti arvoaan. Velka ottaessa voi olla euromääräistä, mutta kriisitilanteessa velka voidaan arvostaa johonkin muuhun kuin sen hetkiseen euromääräiseen kurssiin. Voi kuullostaa epäloogiselta, mutta kriisitilanteessa toimitaan luonnollisesti normaalista poikkeavalla tavalla.
Kuullostaako tämä velkajärjestely jotenkin tutulta? Olisiko ollut niin, että Kreikka oli euroalueelle hyvä esimerkki tulevasta. Mutta mitä siitä euroalue oppi? Komission puheenjohtaja Juncker ainakin oppi, että hän voi vetää julkisesti kännit, koska millään ei ole enää mitään merkitystä. Mutta pitäisikö meidän ottaa Junckerista mallia vai tehdä jotain talletusvarallisuudellemme?
Hajautuksestahan on sijoituspiireissä puhuttu iät ja ajat, mutta nyt asteittainen hajautus voisi olla jopa ajankohtaista. Turvasatamina monesti ollaan myös totuttu pitämään jalometalleja, raaka-aineita sekä vahvan taseen omaavia yhtiöitä pörssissä. Myös bitcoin saattaisi mahdollisia riskejä hajauttaa. Myös sijoitukset kiinteistöihin tai laskumarkkinan yhtiöihin voisivat tulla ajankohtaiseksi.
Miten markkinat sitten reagoivat tällaisiin uhkiin? Monesti aikaisemmin ennen todellista laskukierrettä on nähty vielä hurjat nousut, jonka jälkeen on markkinat ovat laskeneet vielä rajummin. Mutta saa tosiaan nähdä, että mitä tällä kertaa tapahtuu.
Kannattaako siis huolestua? Ei, sillä suomalaiset ovat parhaimmillaan tällaisina aikoina ja ovat tottuneet suojautumaan mahdollisilta riskeiltä. Kunhan vaan muistaa järkevän hajautuksen ja kysellä esimerkiksi pankinjohtajalta neuvoja mahdollisiin euroalueen kriisitilanteisiin.
Ei siis huolta. Uusi vuosi on siis koittanut markkinalle. Pistäkääpä siis turvavyöt kiinni, sillä tästä vuodesta voi tulla ikimuistoinen!
Hyvää uutta vuotta 2019!
Henri Väkeväinen
Tässä yhdessä artikkelissa oli 100 kertaa enemmän asiaa ja faktoja, kuin IL ja YLE on raportoinut Ranskan tilanteesta yhteensä.
IL mielestä tilanne on rauhottunu kun poliisit on liittyny mukaan vallankumoukseen ja pankkien sekä mainstreammedian ovet on laitettu palamaan. ”Tilanne on rauhoittunut” ja ”täällä ei ole mitään nähtävää” sanoo IL, samalla kun porukka on alkanu repimään EU:n lippuja alas.
Ranska on pitemmän aikaa halunnut EU eroa ja pois nykyisestä rahajärjestelmästä. ”Tilanne on ihan hallinnassa” ja ”ölyvero blaa blaa”, samaan aikaan porukka valtaa Macaroni Macronin linnaa ja kaduilla on satojatuhansia ihmisiä.
IL on kyllä taas niin hukassa, että en tiedä onko IL-toimittajat oikeasti tietämättömiä tyhmiä, ei tee tutkimusta ja työtään kunnolla, vai ajaako IL vaan mainostajien/poliitikkojen tms. varjoagendaa. Jos ja kun Suomeen tulee samanlainen vallankumous, niin IL toimistot on varmasti etusijalla, jotka laitetaan uuteen kuntoon.
Niin ja kait sitä pitää taas hankkia Bitcoineja, ETH:ta ja EOS:ssää tms.
Kiitos sinulle Henri asiallisesta artikkelista. 5/5
Kiinnostava näkemys kryptovaluuttoja kohtaan – ehkäpä nekin tulevat vielä syklisesti vastaan tulevaisuudessa. Todistusinfran tuottavuus on poljettu minimiin eko-syistä, mutta kasvava CPU/GPU-teho, alustojen laaja integroitavuus mobiilisovelluksiin ja teollisuusaloihin + esimäärityksin todistetut ja jäljitettävät transaktiot tehostavat kryptovaluuttojen hyödyllisyyttä fiat-järjestelmän yhtenä komponenttina. Täytyypä miettiä asiaa.
Kiitos viestistä!
Kryptovaluutat voivat tosiaan tarjota paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Paljon on kehitettävää, mutta tosiaan vielä enemmän mahdollisuuksia.
-Henri
Kiitos palautteesta!
Kyllä. Monet uutistoimistot ovat Suomessa aivan liian samanmielisiä uutisoinnissaan ja se on mielestäni lukijoiden vähättelyä. Suomalaiset ovat kuitenkin fiksua porukkaa.
-Henri
Höpöhöpö. Muutama tuhat sekoilijaa ei vielä koko kansaa tee.
Edelleenkin: Kannattaa katsoa, miten brittien käy kaiken soheltamisen jälkeen – Sitä ennen mitään ei kannata tehdä.
Mahdoitko lukea koko artikkelia.Keltaliiveillä on ammattiliittojen poliisin ym. Tuki.Yli puolet Ranskan kansasta tukee näitä.Marconin oma hallitus uumoilee jo että enneaikaiset vaalit saattaa olla ainoa keino rauhoittaa tilanne.
Höpsis. Johtavat valtiot toimivat ensin eivätkä seuraa perästä.
Ranska on johtava valtio ja sen kansa toimii ensin kuten myös Iso-Britanniassa.
-Henri
Eikö se Islannin malli olisi hyvä, eli kaadetaan pankit epäterveinä laitoksina, eikä anneta niille enäää mahdollisuutta sanella milloin tulee lama, nouskausi, sota tai rauha.
Aivan. Islannin malli on tehokas ja toimiva. Se myös tuottaa nopeasti tuloksia. Eikä parin pankin kaatuminen todellisuudessa ole niin kauheaa, sillä muut pienemmät ja kilpailukykyisemmät toimijat pystyvät kyllä hoitamaan ”liian isojen” palvelut aivan yhtä hyvin.
-Henri
Islannin malli edellyttää, että maa on talouspoliittisesti itsenäinen, eli sillä on rahapolitiikka omissa käsissä, oma keskuspankki ja oma valuutta.
Jos Islanti olisi ollut EU/Eurojäsen, niin se olisi ollut ns. Troikka kuten Kreikassa, joka olisi sanellut mitä tehdään.
Ihan totta. Islannin malliin on vielä matkaa.
Nyt tuli kirjoitettua vakavaa asiaa. Eduskuntavaalien teemaksi tulisi ehdottomasti ottaa keskustelu siitä, miten Suomessa tulee varautua mahdollisen euron sortumiseen: lahdataanko pankit vai velalliset. Kyse on poliittisesti tehtävästä valinnasta. Tilanne on sama mutta hurjempi kuin -90 luvulla, jolloin yrittäjiä kannustettiin velkaantumaan ulkomaanvaluutassa. Nyt jokainen asuntovelallinen on samassa kiikussa. Suomalaisten hiilipäästöt ovat lillukanvarsia yo. asian ja maahanmuuttopolitiikan rinnalla.
”Miten Suomessa tulee varautua mahdollisen euron sortumiseen: lahdataanko pankit vai velalliset.”
Ihan totta. Tuossa olisi tosi hyvä teema vaaleihin. Ja kansa asiasta päättämään.
-Henri
Ensi ajattelin, että hyvä teksti. Pian kävi kuitenkin selväksi, että on niin populistista ja asenteellista tekstiä, että alkoi ihan oksettaa. Meni samalla luotto koko Salkunrakentajaan.
Kiitos palautteesta!
Jos tuon esiin Ranskan kansan mielipidettä ja kerron siitä niin olen mielelläni kansan syvien rivien tuntojen esiintuoja eli populisti. Ja voihan se olla asenteellista, mutta jos se on mielestäsi oksettavaa niin olkoon sitten niin.
-Henri
Tuot esiin pienen ryhmän agendaa eli et koko kansan mielipidettä. Asioita voi tahallaan vääristellä, jos niin haluaa.
Demokratiassa pienen ryhmän kuten matalapalkkatyöntekijöiden tai eläkeläisten asia on tietysti aina siinä marginaalissa, johon ei mielellään puututa.
Koko kansa ei koskaan ole samaa mieltä kaikesta, mutta mielipidetutkimusten mukaan ranskalaiset hyväksyvät keltaliivien ajatukset.