Kumppaniblogit

Hyvää uutta (vero)vuotta!

Uusi vuosi tuo mukanaan monia veromuutoksia, jotka vaikuttavat myös piensijoittajan elämään.

Valmistelussa on myös isoja muutoksia erityisesti osakeyhtiöiden tulolähdejaon muutoksista sekä osakesäästötilistä vielä ennen kevään vaaleja. Vaikka kyseiset lait ehtisivät astua voimaan tämän vuoden aikana, täytyy kuitenkin muistaa, että niitä sovelletaan vasta vuoden 2020 verotuksessa.

Osakeyhtiöiden tulolähdejako

Osakeyhtiöiden tulolähdejaon lakihanke, muun muassa yhteisöjen elinkeinotulolähteen ja muiden tulojen tulolähteen yhdistämiseksi, on ollut valmistelussa jo pitkään. Lakihankkeen muutokset eivät vaikuta asunto-osakeyhtiöiden verotukseen – vaan tavallisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verotukseen. Tämän lakihankkeen voimaan astuessaan osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla voisi olla vain elinkeinoverolain tai maatalouden tuloverolain mukaista toimintaa, eikä esimerkiksi yksittäisiä sijoituksia tai kiinteistöjä verotettaisi enää omana tulolähteenään tuloverolain mukaan. Muutos mahdollistaa sen, että yhtiöiden verotus tapahtuu suuremmilta osin yhdessä tulolähteessä, eikä ongelmia enää syntyisi esimerkiksi tappioiden vähennysoikeuden menettämisessä eri tulolähteiden välillä.

Osakesäästötili ja eläkesäästäminen

Laki piensijoittajien keskuudessa paljon puhetta herättäneestä osakesäästötilistä on tarkoitus saada voimaan tämän vuoden aikana. Mutta aivan kuten tulolähdejaon lakihankkeenkin kohdalla, niin tätäkin lakia voitaisiin soveltaa vasta 2020 vuodesta alkaen. Viivettä voimaan astumisen ja soveltamisen välillä on perusteltu palveluntarjoajien ja Verohallinnon tarvitsemalla lisäajalla tietojärjestelmien muuttamisen osalta. Osakesäästötilin yhteydessä muutetaan myös vakuutussäästämisen verotusta. Muutoksen myötä säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tappio on vähennettävissä vasta silloin, kun sopimus lopetetaan. Myös varojen nostotapaan tulee muutoksia. Ennen muutosta varoista on voinut nostaa halutessaan vain sinne sijoitettua pääomaa ja jättää kertyneen voiton vielä kasvamaan mutta uudistuksen jälkeen varojen noston tulee kohdistua sekä sijoitettuun pääomaan että kertyneeseen tuottoon.

Vapaaehtoisiin eläkemaksuihinkin on myös mietteissä muutoksia. Vastaisuudessa vapaaehtoisia eläkemaksuja, joita ei ole verotuksessa vähennetty, verotettaisiin jatkossa vain kertyneen tuoton osalta eikä tuoton ja pääoman osalta. Tällaisen elinikäisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen mukaisesti vakuutettu saisi eläkettä kuolemaansa saakka ja vakuutusmaksujen vähennykset hoidettaisiin tasaerin siitä lähtien, kun eläkettä alettaisiin maksamaan. Vakuutusmaksut määräytyisivät elinajanodotteen mukaan. Eli Veronmaksajien esimerkin mukaan: ”jos elinikäisen eläkkeen alkaessa henkilön elinajanodote on 10 vuotta, vähennetään seuraavien 10 vuoden aikana saaduista eläkkeistä yksi kymmenesosa vakuutukseen maksetuista maksuista. Tällöin loppu kyseisestä eläkkeestä olisi pääomatuloa”. Ja jos vakuutettu eläisikin yli elinajanodotteensa, niin tämän jälkeen kaikki maksetut eläkkeet verotettaisiin kokonaisuudessaan pääomatuloina. Mielenkiintoiseksi jää se, onnistuvatko suomalaiset vakuutusyhtiöt vieläkään paketoimaan sijoittajille houkuttelevia vakuutustuotteita uusien mahdollisuuksien puitteissa.

Kiinteistöverouudistus

Uuden verovuoden pettymykseksi kiinteistöverouudistus lykkääntyy yhä entisestään. Uudistuksen tavoitteena on uudistaa rakennusten ja maapohjien arvostamisjärjestelmät vastaamaan kustannus- ja hintakehitystä. Uudistus on ollut jo useamman vuoden vireillä ja sen oli tarkoitus astua voimaan vuonna 2020. Ministeriö on päättänyt siirtää uudistusta ainakin vuoteen 2022 asti, sillä tarkkoja laskelmia uudistuksen muutoksen vaikutuksista ei ole vieläkään onnistuttu laatimaan.

Osinkojen verotus

Osinkojen verotus pysyy tänäkin verovuonna samanlaisena kuin viimevuonna. Osingot pörssiyhtiöistä ovat yksityishenkilöille ja kuolinpesille 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttisesti verovapaata tuloa. Osinkojen verotus muusta kuin listatusta yhtiöstä määräytyy nettovarallisuudelle lasketun vuotuisen tuoton perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Eli tällöin osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa, siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Tätä sääntöä sovelletaan kuitenkin vain enintään 150 000 euron osinkotuloon/vuosi/verovelvollinen. Lisää osinkojen verotuksesta listaamattomista yhtiöistä ja laskuesimerkkejä löytyy tästä Verohallinnon sivuilta. Suomalaisen osakeyhtiön saama osinko muusta suomalaisesta tai EU/ETA -alueella toimivasta listaamattomasta yhteisöstä on pääsäännön mukaan verovapaata tuloa. Sama sääntö koskee myös listatun kotimaisen yhtiön saamaa osinkoa muista listatuista yhtiöistä kotimaassa tai EU/ETA -alueella. Osingot ovat silloin kuitenkin kokonaan veronalaista, kun maksajana on listattu yhtiö ja osingon saajana listaamaton osakeyhtiö, joka omistaa ko. listatusta yhteisöstä vähemmän kuin 10 prosenttia.

Varojenjako listattujen yhtiöiden sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoista verotetaan myös osinkotulona. Samaa menettelytapaa pääsääntöisesti noudatetaan myös listaamattomien yhtiöiden kohdalla mutta tietyin edellytyksin kyseinen varojenjako voidaan lukea myös luovutusvoittoverotuksen piiriin (TVL 2:45§).

Osakaskohtaiset oikaisut ja työperäinen osinko

Mikäli toimit osakkaana listaamattomassa yhtiössä, voit pystyä tekemään osakaskohtaisia oikaisuja, mikä vaikuttaa osingon verotettaan määrään ko. yhtiössä. Esimerkiksi jos toimit yhtiössä johtavassa asemassa ja omistat yhtiöstä yksin yli 30 prosenttia tai perheesi kanssa yhdessä yli 50 prosenttia, niin sinun tai perheesi käytössä olevan yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo on vähennettävissä osakkeiden matemaattisesta arvosta. Osakaskohtaisena oikaisuna voidaan vähentää osakkeiden matemaattisesta arvosta myös osakkaan tai hänen perheenjäsenensä rahalaina mikäli hän omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista.

Holdingyhtiöiden saamaan osinkoon sovelletaan työperäistä osinkoa ja sen verotussääntöjä (TVL 33b.3 §). Työperäinen osinko tarkoittaa sitä, että saatu osinko on kokonaan ansiotuloa, mikäli sen jakautumisperusteena on saajan oma työpanos. Tällöin osinko on kyseisen henkilön ansiotuloa – eli palkkaa tai työkorvausta. Jos työpanososinkoa jaetaan holdingyhtiölle, palkkaverotus toteutetaan myös työpanoksensa luovuttaneen henkilön verotuksessa. Jos holdingyhtiö jakaa saamansa työperäisen osingon edelleen ko. verovelvolliselle henkilölle, sitä ei veroteta enää toiseen kertaan saman verovelvollisen tulona. Vastaavasti osinkojen uudelleen sijoittaminen holdingyhtiön kautta on vanhan tutun tavan mukaan veroedullisempaa kuin yksityishenkilön kautta. Esimerkki holdingyhtiön ja yksityishenkilön (ansiotuloveroprosentti 30%) verotuksellisista eroista:

Lopuksi vielä muistutuksena, että yksityishenkilö ja kuolinpesä maksavat osinkotulojensa verot sinä vuonna, kun osingot ovat teoriassa mahdollista nostaa. Nostoajankohdasta tulee päättää yhtiökokouksessa tai muuten verottaja olettaa, että nostoajankohta on osingonjaon päätöksentekohetki.

Menestyksekästä uutta vuotta kaikille lukijoille!

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös